Syöpäpotilaiden vajaaravitsemus on yleistä

Vajaaravitsemus on yleistä yli 70-vuotiailla kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Laura Karhu HUSin syöpäkeskuksesta.

Syöpäsairaudet voivat itsessään laihduttaa ja osa hoidoista laihduttaa. Iso osa Laura Karhun tapaamista potilaista sairastaa pään ja kaulan alueen syöpiä tai haima- ja mahasyöpiä. Pään ja kaulan alueen syövissä syöminen on usein hankalaa ja ruoka täytyy olla joko nestemäistä tai ainakin soseutettua. Mahalaukun ja haiman leikkaaminen taas vaikuttaa ruuansulatukseen niin että ruuan imeytyminen häiriytyy. Joskus sädehoitoon tulevilta potilailta joudutaan poistamaan hampaat suussa olevan tulehduksen takia, jolloin syöminen tietysti vaikeutuu.

Lääkkeet, sekä sytostaatit että pahoinvointilääkkeet ovat kehittyneet ja pahoinvointia ja laihtumista on vähemmän kun aiempina vuosina. Tosin jos hoidossa käytetään useaa sytostaattia, on hoito raskaampi ja aiheuttaa todennäköisemmin laihtumista ja vajaaravitsemusta kuin yhdellä lääkkeellä annettava hoito. Jossain määrin oireilu on myös yksilöllistä.

Iän myötä nälän ja janon tunne usein heikkenee

 Syöpäpotilaista iso osa on iäkkäitä ja toisaalta yli 70-vuotiailla on aika usein vajaaravitsemusta vaikka he eivät sairastaisikaan syöpää. Siihen on monia syitä.

– Iän myötä nälän ja janon tunne usein heikkenee. Ruokaa ei jakseta enää syödä yhtä paljon kuin ennen, Karhu selittää syitä vajaaravitsemukseen.

– Suun kuivuminen voi aiheuttaa nielemisongelmia ja myös makuaisti voi heiketä.

Myös elämäntilanne vaikuttaa, jos esimerkiksi puoliso on kuollut, voi mielialan lasku viedä ruokahalun. Ja jos puoliso oli se joka laittoi ruokaa, ei välttämättä osaa laittaa ruokaa.

Paino-indeksi ei välttämättä kerro vajaaravitsemuksesta, ylipainoinenkin ihminen voi olla vajaaravittu. Puutetta voi olla energiasta ylipäänsä tai voi olla, että ruokavalio on yksipuolinen: saa tarpeeksi energiaa, mutta ei proteiinia.

Iän myötä proteiinien osuus ravinnossa pitäisi kasvaa. Proteiinin saantisuositus on aikuisilla 1 gramma/painokilo, ja yli 70-vuotiailla se on 1,2-1,4 grammaa/painokilo. Esimerkiksi 100 grammasta lihaa saa noin 20 grammaa proteiinia.

Proteiinia joka aterialle

Jotta varmistaisi riittävän proteiinin saannin, kannattaa syödä jotain proteiinipitoista joka aterialla. Lämpimiä aterioita pitäisi syödä kaksi, ja niissä esimerkiksi 100-150 grammaa lihaa tai kalaa. Kasvisruokavaliossa proteiinia saa muun muassa pavuista, linsseistä, tofusta ja erilaisista pähkinöistä.

Pääaterioiden lisäksi on hyvä syödä aamiainen ja 1-2 välipalaa. Hedelmät ovat hyviä välipaloja, mutta niiden lisäksi olisi hyvä syödä joitain proteiinipitoista, esimerkiksi jugurttia, rahkaa, viiliä tai vaikka juustoleipä. Nykyään on saatavilla monenlaisia proteiinituotteita, vanukkaita, rahkoja ja pirtelöitä, joilla saa helposti lisättyä proteiinia ruokavalioon.

Myös pähkinät ovat hyviä proteiininlähteitä, mikäli pystyy puremaan niitä. Jos pureskelu on hankalaa, voi pähkinöitä heittää esimerkiksi tehosekoittimeen smoothien sekaan tai laittaa leivän päälle pähkinävoita. Ja jos tuntuu, että välipalat unohtuvat, voi laittaa puhelimeen muistutuksen välipala-ajasta.

Yöpaasto, eli aika mikä ollaan syömättä iltapalan ja aamupalan välissä, ei saisi olla yli 10-11 tuntia.

– Kannattaa ottaa esimerkiksi pieni aamupala heti heräämisen jälkeen, jos ruoka ei maistu heti heräämisen jälkeen kovin hyvin, ja syödä isompi aamiainen vähän myöhemmin, Karhu vinkkaa.

Miksi on tärkeää saada riittävästi proteiinia?

Terveellinen ruokavalio, johon toki kuuluu myös riittävästi kasviksia ja hedelmiä, ylläpitää hyvää toimintakykyä. Se ennaltaehkäisee sairauksia ja pienentää infektioriskiä. Se edistää leikkauksista toipumista ja kestää syöpähoidot ja niiden mahdolliset sivuvaikutukset paremmin. Vajaaravitsemus saattaa aiheuttaa kunnon heikkenemistä niin, että hoitoja joudutaan lykkäämään eivätkä hoitotulokset ole silloin yhtä hyviä, kun jos hoidot toteutettaisi aikataulussa.

Ruokailussa on hyvä muistaa 80 % ja 20 % sääntö, eli jos 80% ajasta syö terveellisesti, jää tilaa myös herkuille.

– Kahvin kanssa voi hyvin ottaa pullaa, tai mikä nyt onkin itselle mieluisa vaihtoehto, Karhu sanoo.

Hyödynnä valmisruokia tai lounasravintoloita

Jos ruuanlaitto tuntuu hankalalta, voi hyvin käyttää puolivalmisteita ja valmisruokia. Myös ateriapalveluja ja lounasravintoloita kannattaa hyödyntää. Jos kaupassa käyminen on hankalaa, voi ruokaa tilata kotiin.

Erityisesti raskaiden syöpähoitojen aikana voi olla, ettei riitä energiaa ruuanlaittoon. Ruuan tuoksu voi ällöttää, jolloin voi olla helpompi syödä jonkun toisen laittamaa ruokaa.

Myös ruuan jäähdyttäminen tai kylmien ruokien, kuten salaattien, syöminen vähentää ruuan tuoksua.

Jos vajaaravitsemus on vaikeaa ja paino pudonnut runsaasti, esimerkiksi  kurkun alueen  tai mahalaukun leikkauksen vuoksi,  pitää myös energian saantia lisätä. Tähän helpoin keino on lisätä rasvaa, esimerkiksi rypsiöljyä  tai oliiviöljyä ruokiin: puuroihin, jugurtteihin, salaatteihin jne. Kannattaa myös vaihtaa vesi ruokajuomana maitoon tai piimään. Kaupoista saa proteiinijuomia, joissa on paljon energiaa ja apteekissa on  täydennysravintojuomia, joilla voidaan korvata kokonainen ateria.

Seuraaviin kysymyksiin vastaamalla voi arvioida, saako itse riittävästi proteiinia tai energiaa ravinnostaan:

• Onko ruokailussani tapahtunut muutoksia viime aikoina?
• Syönkö vähemmän tai jääkö aterioita väliin?
• Onko painossa tapahtunut muutoksia?
• Tuntuuko liikkuminen raskaammalta?
• Onko tasapainossa ongelmia?

Hyviä välipaloja ovat:

• purkillinen jogurttia, viiliä, rahkaa tai pirtelö
• purkillinen proteiinivanukasta
• kupillinen sokerilla makeutettua marjakeittoa
• pulla
• mukillinen kaakaota
• pari ruokalusikallista pähkinöitä
• apteekista ostettava täydennysravintojuoma.

Teksti Maarit Rautio
Kuva Eeva Anundi