Immunologiset hoidot

Immunoterapia eli immunologinen syöpähoito on joukko erilaisia syövän hoidon menetelmiä, joissa syöpäsolut pyritään tuhoamaan vaikuttamalla eri tavoin elimistön omaan puolustusjärjestelmään.


Immunologiset hoidot auttavat tietyissä syövissä

Suomessa immunologisia hoitoja on käytetty levinneen melanooman, tiettyjen keuhko- ja munuaissyöpien, Hodgkinin lymfooman, rakkosyövän ja pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa. Uusimpana hoito on hyväksytty niin sanottuun kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään. Immunoterapiahoito annetaan yhdessä solusalpaajahoidon kanssa yhdistelmähoitona.

Immunologiset hoidot auttavat kuitenkin vain vähemmistöä potilaista.

Immunoterapiassa pyritään kehon immuunijärjestelmän tehostamiseen ja sitä kautta saamaan kehon oma immuunipuolustusjärjestelmä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Immunoterapiassa potilaalle voidaan myös antaa aineita tai soluja, jotka tuhoavat syöpäsoluja. Immunologisia syöpähoitoja kehitetään ja tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti.


Vasta-ainehoidot

Vasta-aineet ovat viime vuosikymmeninä olleet aktiivisen kehityksen kohteena. Vasta-aineet vaikuttavat syövän hoidossa monin tavoin. Syöpäkudosta kohtaan kehitetyt vasta-aineet voivat sitoutua syöpäkudoksen pinnalla oleviin merkkiaineisiin (antigeeneihin). Näin vasta-aineet ikään kuin merkitsevät syöpäsolut immuunipuolustusjärjestelmän soluja varten tuhottavaksi tai käynnistävät solun itsetuhon. 

Vasta-aineet voivat estää erilaisten syövän kasvua edistävien kasvutekijöiden vaikutusta. Vasta-aineiden avulla voidaan myös kuljettaa syöpäsoluun syöpää tappavia aineita (solunsalpaajia tai säteileviä molekyylejä), jolloin haitat terveisiin soluihin ovat vähäisempiä. Monet vasta-ainehoidot ovat varsin hyvin siedettyjä. Tavallisimpina haittavaikutuksina esiintyy kuumeilua, vilunväristyksiä ja ihottumaa. 

Rituksimabi on ensimmäinen  vasta-aine, joka on hyväksytty syövän hoitoon. Rituksimabia käytetään joko yksistään tai yhdistettynä solunsalpaajiin lymfoomissa. Toinen uudempi vatsa-aine on obinututsumabi, joka aiheuttaa voimakkaamman immunoaktivaation.

HER2-vasta-aineet ovat yksi merkittävimmistä edistysaskelista kiinteiden syöpäkasvaimien lääkehoidossa. Näistä trastutsumabi on yksi eniten käytetyistä syövän vasta-ainehoidoista. Sen käyttöaiheita ovat HER2-geenin monistuman omaava rinta- ja mahasyöpä. Trastutsumabi on parantanut merkittävästi näiden tautiryhmien potilaiden ennustetta, jos tauti on levinnyt, mutta myös rintasyövän leikkaushoitoa täydentävänä liitännäishoitona.

EGFR-vasta-aineita (setuksimabia, panitumumabia ja nesitumumabia) käytetään valmisteesta riippuen suolisto-, pään ja kaulan alueen- sekä ei-pienosoluisen keuhkosyövän levinneiden muotojen hoidossa.

Ensimmäinen hyväksytty VEGF- akseliin vaikuttavista vasta-ainehoidoista oli bevasitsumabi, joka on solusalpaajahoitoon yhdistettynä tarkoitettu useiden kiinteiden kasvaimien hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi suolisto- ja gynekologiset syövät. Toinen tähän signaalinvälitysketjuun vaikuttava lääkeaine on ramusirumabi, jota käytetään maha-, suolisto- ja ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa.


Aiheeseen liittyviä sisältöjä

Solunsalpaajat eli sytostaatit 

Solunsalpaajat estävät solujen jakaantumisen ja aiheuttavat näin syöpäsolujen kuoleman. Sytostaatit kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön.

Lue artikkeli

Syövän leikkaus

Leikkaus on ensisijainen vaihtoehto monien kiinteiden syöpäkasvainten hoidossa. Syöpäleikkauksessa poistetaan syöpäkasvain ja tervettä kudosta sen ympäriltä.

Lue artikkeli

Täsmälääkkeet eli biologiset syöpälääkkeet 

 Yhä useamman syöpälääkkeen teho perustuu tietyn kasvaintyypin erityisiin solun rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksiin.

Lue artikkeli

Lue lisää aiheesta

Syöpä-lehti | 2021

Immuunihoitojen tulokset ovat loistavia

Immuunihoidot ovat jo osa monen syövän hoitoa, ja ne voivat parantaa myös levinneen syövän ennustetta merkittävästi. Immuunihoitojen nopea tuleminen luo ennennäkemättömiä haasteita tutkimukselle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle, sanoo tutkijaprofessori Juha Klefström.

Lue artikkeli
Syöpä-lehti | 2020

Sähköisestä seurannasta apua työhön palaajalle

Syöpälääkäreiden tulee olla mukana myös potilaan seurannassa ja työhön paluun suunnittelussa, sanoo lääketieteen tohtori Sanna Iivanainen. Sähköisellä seurannalla lääkärit voisivat antaa kohdennettua tukea sitä tarvitseville.

Lue artikkeli
Syöpä-lehti | 2019

Yleinen ja yleistyvä kohdunrungon syöpä

Kohdunrungon syöpiä eli kohtusyöpiä todetaan nykyisin aikaisempaa enemmän. Suomalaisten vanhetessa kohtusyövän arvioidaan yleistyvän entisestään, mutta ikä ei ole suinkaan ainoa tämän syövän riskitekijä.

Lue artikkeli