rintasyöpä

Rintasyöpä – oireet ja hoito

  • Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä.
  • Siihen sairastuu vuosittain noin 5 200 naista.
  • Yksi seitsemästä naisesta sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään.
  • Rintasyövän riski suurenee iän myötä.
  • Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa.
  • Yli 60 prosenttia rintasyövistä löydetään yli 60-vuotiailta naisilta, runsaat 10 prosenttia 25–49-vuotiailta ja runsaat 20 prosenttia 50–59-vuotiailta. Vuosittain vain muutama alle 25-vuotias sairastuu rintasyöpään.

Tietoa rintasyövästä

Lue täsmätietoa rintasyövän oireista, aiheuttajista, tutkimuksista sekä muista aiheista.

  • Noin 40% rintasyövistä löydetään seulonnassa mammografiassa  oireettomilta naisilta. Suomessa seulotaan rintasyöpää 50-69-vuotiailta naisilta joka toinen vuosi.

    Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy. Valtaosa rinnoissa olevista kyhmyistä on hyvänlaatuisia muutoksia, esimerkiksi nesterakkuloita eli kystia. Joskus rintasyövän ensioire on kainalossa tuntuva kyhmy.

    Useimmiten syöpä on kivuton, mutta se voi aiheuttaa myös kipua tai pistelyn tunnetta rinnassa.

    Joskus rintasyövän oire voi olla nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste. Joka kymmenenneltä naiselta löytyy tämän oireen taustalta rintasyöpä.

    Rintarauhasen punoitus ja turvotus johtuvat yleensä rintarauhasen tulehduksesta eli mastiitista. Se hoidetaan antibiooteilla. Joskus harvoin nämä oireet johtuvat syövästä (niin sanottu inflammatorinen eli tulehduksellinen rintasyöpä), jolloin tulehdus ei parane antibiooteilla.

    Nänninpihan ihottuma voi olla oire Pagetin taudista, jolloin nännin ihossa voi olla syövän esiaastetta tai syöpäkudossaarekkeita.

    Nykyisin on melko harvinaista, että rintasyöpä löydetään vasta, kun se on levinnyt laajalle ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Etäpesäkkeiden aiheuttamat oireet riippuvat siitä, missä ne sijaitsevat. Luustossa olevat etäpesäkkeet aiheuttavat esimerkiksi kipua suuriin luihin ja maksassa olevat etäpesäkkeet puolestaan painontunnetta, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja laihtumista.

    Lue lisää rintasyövän seulonnasta
  • Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää jonkin verran riskiä sairastua rintasyöpään, samoin myöhään alkavat vaihdevuodet. Lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys vasta yli 30-vuotiaana kasvattavat rintasyövän riskiä. Riskiä lisää myös se, ettei ole imettänyt.

    Elintapojen arvioidaan aiheuttavan noin 30 prosenttia rintasyövistä. Suurimmat riskit, joihin itse voi vaikuttaa, ovat ylipaino ja alkoholi. Ne aiheuttavat yhteensä noin 16% rintasyövistä. Kaksi prosenttia aiheutuu vaihdevuosien hormonikorvaushoidoista.

    Terveellinen ruokavalio ja liikunta vaikuttavat suojaavan rintasyövältä.

    Myös nuorella iällä annettu rinnan alueen sädehoito suurentaa riskiä sairastua rintasyöpään. Lapsena tai nuorena rinnan alueelle sädehoitoa saaneille suositellaan yleensä rintojen seurantatutkimuksia. Tavallisesti seurantaan sisältyy rintojen ultraäänitutkimus, magneettitutkimus tai mammografia 1–2 vuoden välein.

  • Jos rinnassasi on kyhmy, lääkäri tutkii rintasi ja lähettää sinut röntgenkuvaan, jota kutsutaan mammografiaksi. Jos mammografian perusteella epäillään syöpää, tehdään tarvittaessa ultraäänitutkimus (kaikututkimus). Erityistilanteissa rintasi voidaan tutkia magneettikuvauksella. Kyhmystä otetaan tarvittaessa neulanäyte tai kudospala, jonka avulla varmistetaan, onko kyse pahanlaatuisesta muutoksesta.

    Jos jokin tutkimuksista osoittaa, että kyseessä on syöpä, sinut ohjataan leikkaukseen. Jos lääkärin tutkimus, mammografia, ultraäänitutkimus ja neulanäyte viittaavat puolestaan hyvänlaatuiseen muutokseen, kasvainta jäädään seuraamaan. Käytännössä tutkimukset ja rinnan tunnustelu tehdään 1–2 vuoden välein. Jos rintaasi ilmestyy uusia muutoksia tai oireita, tutkimukset tehdään aikaisemmin.

    Paras menetelmä hyvänlaatuisten kystien toteamiseen on ultraäänitutkimus. Yleensä kysta kuvataan myös mammografialla, koska sen yhteydessä saattaa joskus olla syöpää. Kystaneste tutkitaan mikroskoopissa. Jos kysta oireilee, se tyhjennetään neulalla.

    Nännistä erittyvän kirkkaan tai verisen nesteen syy selvitetään ruiskuttamalla maitotiehyeeseen varjoainetta. Tutkimusta kutsutaan galaktografiaksi tai duktografiaksi. Ruiskutuksen jälkeen otetaan välittömästi mammografia, mikä voi paljastaa tiehyen sisällä olevan kasvaimen.

  • Rintasyövät voidaan jakaa karkeasti neljään biologiseen alatyyppiin.

    • Luminaaliset A-syövät
    • Luminaaliset B-syövät
    • HER2-positiiviset syövät
    • Kolmoisnegatiiviset alatyypit
    Lue lisää rintasyöpien luokittelusta
  • Ennen hoidon aloittamista rintasyöpäsi luokitellaan sen biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden mukaan. Rintasyövän hoito koostuu usein leikkauksesta, sädehoidosta ja lääkehoidosta, kuten solunsalpaajista, hormonaalisista hoidoista ja erityistapauksissa vasta-ainehoidoista. Sinulle suositellaan tiettyjä hoitoja, ja valita perustuu syöpäsi ominaisuuksiin ja siihen, miten laajalle se on levinnyt.

    Lue lisää rintasyövän hoidosta
  • Hoitojen jälkeen alkaa seurantavaihe. Rintasyöpäseurantaan ei ole yhtä mallia ja seuranta voidaan toteuttaa yhtä turvallisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin.

    Lue lisää seurannasta ja ennusteesta

Rintasyöpään liittyvä lääketieteellinen tieto on tarkastettu vuonna 2025. Tarkastajat: vastuualuejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Maarit Bärlund ja leikkaushoidon osalta rintasyöpäkirurgi Laura Niinikoski.

Avautuu uudessa ikkunassa Katso rintasyövän esiintyvyys

Lue lisää rintasyövästä

Syöpä-lehti | 2025

Ei kannata miettiä, miksi juuri me sairastuimme

Ensin rintasyöpään sairastui äiti, Sari Pehkonen, vuonna 2007. Hän oli silloin 42-vuotias. Esikoistytär Jenny Laine sai oman diagnoosinsa myös noin nelikymppisenä, vuonna 2021. Molemmat sanovat, että läheisen syöpä on raskaampi hyväksyä kuin oma.

Lue artikkeli
Syöpä-lehti | 2020

”Ilman tietoa geenivirheestä en olisi tässä”

Jos epäilet kantavasi syövälle altistavaa geenimutaatiota, mene tutkimuksiin. Sen jälkeen asialle voi tehdä paljon, sanoo perinnöllisen rintasyövän sairastanut Eija Porspakka.

Lue artikkeli
Syöpä-lehti | 2023

Elämä jatkuu rintasyövän kanssa

Tutkija Elina Larsson sairastui kymmenisen vuotta sitten rintasyöpään. Oman hoitopolkunsa havahduttamana hän kiinnostui siitä, millaista tukea rintasyöpään sairastuneet naiset olisivat toivoneet. Toukokuussa 2023 julkaistiin Larssonin kirja Rintasyövästä ehjäksi? Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia hoitomuodoista ja erilaisten tukimuotojen tarpeesta.

Lue artikkeli

Sinua voisi myös kiinnostaa

Syöpää sairastavan liikunta

Liikunta vähentää syöpähoitojen haittoja, hoitoihin liittyvää väsymystä ja painonnousua sekä parantaa fyysistä kuntoa sekä elämänlaatua.

Lue artikkeli

Perinnöllinen rintasyöpä

Noin 10 prosenttia rintasyövistä on nykytiedon mukaan perinnöllisiä. Perinnöllistä rinta- ja munasarjasyöpää aiheuttavista suuren riskin geeneistä tunnetaan parhaiten BRCA1 – ja BRCA2- PALB2-geenit.

Lue artikkeli

Syöpä ja seksuaalisuus

Syöpään sairastuminen voi vaikuttaa monin tavoin seksuaalisuuteen. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä ja tilannekohtaisia.

Lue artikkeli

Lue artikkeleita rintasyövästä

Vertaistukea rintasyöpää sairastaville

Rintasyöpäyhdistys Europa Donna tarjoaa vertaistukea rintasyöpää sairastaville

Suomen Syöpäpotilaat on julkaissut oppaan rintasyöpää sairastaville.