Apua eturauhassyövän jälkeisiin oireisiin

Valtaosa eturauhassyöpäpotilaista toipuu sairaudesta, mutta hoidoista seuraa usein seksuaalisia vaikeuksia ja virtsaamiseen liittyviä ongelmia. Fysioterapian professori emeritus Esko Mälkiä sai eturauhassyöpädiagnoosin vuonna 2010.

”Olin juuri jäämässä eläkkeelle, ja hakeuduin viimeisten työpäivien aikana työterveyden kautta urologille. Osasin odottaa diagnoosia, sillä PSA-seulonnassa oli havaittu voimakasta nousua ja myös veljelläni oli ollut eturauhassyöpä”, professori Esko Mälkiä kertoo.

Syöpä esiintyy tyypillisesti eturauhasen reuna-alueilla lähellä erektiota sääteleviä hermoja. Mikäli syöpä on ehtinyt kasvaa laajaksi, vaaditaan leikkaus, jossa hermot voivat vaurioitua.

”Minun kohdallani syöpä oli vasta kehittymässä, eikä sitä tarvinnut leikata. Sen sijaan sain eturauhassyövän sisäistä sädehoitoa, HDR-brakyterapiaa, joka mahdollistaa ulkoista sädehoitoa korkeamman sädeannoksen antamisen kertahoitona. Veljelleni taas oli tehty laaja leikkaus, joka oli epäonnistunut ja romahdutti hänen toimintakuntonsa. En halunnut joutua samaan tilanteeseen, vaan pyrin etsimään itse ratkaisuja elämänlaadun ylläpitämiseksi.”

Eturauhanen on yksi alalantion tukimekanismeista. Lantionpohjanlihakset toimivat yhteistyössä alaraajojen, vatsa- ja selkälihasten ja hengityksen kanssa. Ihmisen seisoessa painopiste sijaitsee lantiossa ristiluun yläosassa. Sieltä lähtevät eräänlaiset vipuvarret, jotka vaikuttavat ryhtiin ja kaikkeen liikkumiseen. Nämä lihasryhmät ovat miehelle tärkeitä virtsaamisen ja ulostamisen säätelyssä sekä seksuaalitoiminnoissa.

Yleensä mahdollisuudet erektiokyvyn säilymiseen ovat paremmat sädehoidon kuin leikkauksen jälkeen. Erektiossa ei ole kyse vain seksistä, se on ylipäätänsä merkki miehelle siitä, että asiat ovat kunnossa. Eturauhassyöpään sairastuneiden keskustelupalstoilla kokemuksiaan jakavat kertovat, että erektio ei välttämättä onnistu ilman lääkehoitoa, mutta lääkkeiden sivuvaikutuksena saattaa olla esimerkiksi kipua, joka ei houkuttele yhdyntään. Jotkut taas ovat todenneet orgasmin laimentuneen. Testosteronin lasku vaikuttaa usein seksuaaliseen haluun.

Hyötyä liikeharjoituksista

Sädehoidon jälkeen myös Mälkiälle tuli ongelmia virtsanhallinnassa ja seksuaalisuudessa.

”Aloin omatoimisesti kartoittaa tieteellisesti tutkittua tietoa liikeharjoituksista ja laadin niiden pohjalta harjoittelusarjan, josta voisi olla apua virtsa- ja seksuaaliongelmien hallinnassa. Nämä alueet, joita koostamassani sarjassa harjoitetaan, ovat yleensä sellaisia, joita ei muuten kuormiteta. Käyttämättömät lihakset heikkenevät. Myös aivot tottuvat paikallaan oloon ja syntyy noidankehä: jos lihaksia ei harjoiteta, kulkeutuu aivoille viesti, että näitä ei tarvita ja lihakset alkavat surkastua”, Mälkiä selittää.

Lihasharjoitteluun sopii myös pilates, jossa keskivartalon hallinta on keskeistä. Treenien tehon tulisi näkyä esimerkiksi inkontinenssin paranemisessa ja lantionlihasten toiminnassa. Nyrkkisääntö on, että vuoden sisällä ongelmien tulisi väistyä. Mälkiällä kesti noin kahdeksan kuukautta, ennen kuin hän sai palautettua toimintonsa sellaisiksi, mitä ne olivat ennen syöpähoitoja.

”Lihaksia kannattaa treenata jo ennen operaatiota, siten on helpompi saada vaste takaisin. Miesten kannattaisi tehdä näitä harjoituksia muutenkin, siis vaikka ei olisi syöpäriskiä”, Mälkiä huomauttaa.

”Usein miehet kokevat, että heidän täytyy olla seksuaalisesti aktiivisia. Vaimoni totesi, että hänestä se ei ole tärkeintä, vaan terveys. Jos seksuaalisuus kuuluu sen hetken elämäntilanteeseen, on se tietysti hyvä saada takaisin. Minusta pariskunnan kannattaa käydä keskenään asiat läpi ja miettiä, mikä tilanne on ja mitä haluaa. Jos seksuaalivaikeuksia on ollut jo ennen, voi olla varma, että leikkaus ja sädehoito eivät ainakaan paranna niitä. Suorituspaineita tulisi välttää, sillä se pahentaa molempien tilannetta.”

Huomio elämänlaatuun

Potilaana Mälkiää ihmetyttää se, että yleensä puhutaan syövästä selviämisestä, mutta ei niinkään käsitellä hoitojen jälkeistä elämänlaatua.

”Kunnioitan ja luotan kokeneiden urologien ammattitaitoon, mutta urologi katsoo pelkkää syöpää. Ihminen on kokonaisvaltainen olento, ja myös muut seikat täytyy ottaa huomioon. Pelkkä eloon jääminen ei riitä. Monille vanhoille miehille on melkoinen isku saada eturauhassyöpä. Ihmiset tulevat erilaisista taustoista eikä kaikilla ole pohjatietoa tai kykyä hankkia lisäinformaatiota juuri omaan tilanteeseensa liittyen. Ei auta, jos tieto isketään päähän vauhdilla, pitää antaa aikaa omaksua. Juuri tässä vertaistuki on erittäin hyvä asia.”

Mälkiä on mukana Jyväskylässä toimivissa Heimoveljissä, joka kokoaa vertaisryhmään syöpään sairastuneita miehiä. Hän on myös esitellyt koostamaansa liikeharjoittelusarjaa, ja palautteen mukaan moni miehistä on saanut apua harjoittelusta.

Esko Mälkiä myöntää, että hän saattaa olla niin sanotusti hankala potilas.

”En ole lääkäri, mutta tietopohjanani on liikuntafysiologia, fysioterapia ja biomekaniikka. Minulla on pääsy biolääketieteellisiin aineistoihin ja tilastoihin. Haluan myös itse ottaa ohjat käsiin ja jos on keino ylläpitää elämänlaatua, olen valmis toimimaan sen eteen.”

Arja-Leena Paavola
Kuvat Mikko Vähäniitty