Hyvä päivä – Pienin askelin kohti terveempää elämää

Syöpäjärjestöjen Hyvä Päivä -toiminta pyrkii yhteistyössä kuntien nuorisotyön kanssa edistämään nuorten terveellisiä elintapavalintoja ja siten ennaltaehkäisemään syöpiä ja muita kansansairauksia.

”Halusimme viedä nuorisotyöhön systemaattisen terveyden edistämisen toimintamallin, jota siellä ei aiemmin ollut. Lähtökohtana ovat nuorten omat vahvuudet ja kiinnostus muuttaa elintapojaan. Oleellista Hyvä Päivä -toiminnassa on nähdä nuori positiivisessa valossa tämän omien voimavarojen kautta”, kehittämispäällikkö Seppo Soine-Rajanummi Syöpäjärjestöistä kertoo.

Elintavat ovat tärkeässä asemassa syövän sekä muiden kansansairauksien torjunnassa. Terveillä elintavoilla jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin välttää. Tiedetään, että sosiaaliset erot vaikuttavat myös syöpiin sairastumiseen ja kuolleisuuteen.

”Terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät haasteet saattavat muodostua esteeksi työ- ja koulutuspaikan saamisessa, jolloin ongelmat voivat kasaantua. Hyvä Päivä -toiminnassa emme kuitenkaan lähde liikkeelle ongelmien kautta. Ryhmätoiminnassa tuetaan nuorta tämän omien kykyjen käyttöönotossa ja kannustetaan tekemään huomioita niistä asioista, jotka omassa arjessa jo toimivat ja edistävät terveyttä.”

 

Toimiva malli nuorisotyöhön

Tähän mennessä Hyvä Päivä -ryhmiä on toteutettu yli 100 ja kaikkiaan ryhmiin on osallistunut lähes 600 nuorta. Nuorille osallistuminen on maksutonta, ja toimintaa on jo yli 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu yhteensä noin 400 työntekijää Syöpäjärjestöjen toteuttamissa koulutuksissa. Nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat kertoneet hyödyntävänsä Hyvä Päivä –mallia myös muussa nuorten parissa tehtävässä työssä.

Ryhmiin on osallistunut lähes 600 nuorta

Soine-Rajanummen mukaan kokemukset ja tulokset ovat olleet hyviä: ryhmiin osallistuneet nuoret ovat tehneet hyvinvointiaan lisääviä muutoksia arkeensa. He esimerkiksi kertoivat syövänsä monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin ennen, laittavansa ruokaa aiempaa enemmän itse sekä liikkuvansa säännöllisesti.

Tutkimusten mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten elämäntilanteet vaihtelevat, mutta syrjäytymisen riskitekijät ovat heidän keskuudessaan selvästi yleisempiä. Usein heillä on ikätovereitaan enemmän fyysisiä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia.

”Hyvä Päivä -ryhmissä painotetaan terveellisen ravinnon, liikkumisen, arkirytmin ja mielen hyvinvoinnin merkitystä osana arjen hallintaa ja terveyden edistämistä. Sosiaalisten suhteiden vähyys ja yksinäisyyden kokemukset ovat monille tuttuja. Opiskeluista ja työelämästä pois jääminen voivat aiheuttaa häpeän ja toivottomuuden tunteita sekä sosiaalista syrjäytymistä”, Soine-Rajanummi huomauttaa.

 

Yhdessäoloa, ruokaa ja liikuntaa

Keravalla Hyvä Päivä -ryhmiä on järjestetty vuodesta 2020 alkaen. Hyvä Päivä koostuu kymmenestä tapaamisesta, joissa tehdään yhdessä ruokaa ja käsitellään muun muassa liikkumista ja sen terveysvaikutuksia. Lisäksi nuorten kanssa pohditaan, miten voisi palata parempaan vuorokausirytmiin. Keravan kaupungin etsivästä nuorisotyöstä Niko Isokoski ja Peppi Turunen vetävät yhdessä ryhmiä Ohjaamon verkoston työntekijöiden kanssa.

”Käsittelemme monipuolisesti asioita, joista hyvä arki koostuu. Avainasia on yhdessä tekeminen, ja kukin osallistuu siten, kuin se tuntuu itsestä hyvältä. Uskon, että osa ryhmän taikaa on, että palataan perusasioihin, eikä mitään tarvitse suorittaa. Olemme myös havainneet, että yleensä parhaat keskustelut käydään silloin, kun tehdään porukalla ruokaa”, etsivä nuorisotyöntekijä Peppi Turunen toteaa.

Työpari Niko Isokosken mukaan juuri yhdessä puuhaaminen on parempi keino kuin vaikkapa se, että istutaan tuolissa ringissä. Nuoret alkavat helpommin juttelemaan myös keskenään.

”Ryhmäläiset saavat itse ehdottaa, mitä liikuntaa kokeillaan. Olemme esimerkiksi käyneet pelaamassa padelia, jota monet halusivat päästä testaamaan. Lisäksi olemme kokeilleet joogaa, itsepuolustuslajeja ja tankotanssia. Pihapelien, kuten mölkyn pelaaminen ja metsäretket ovat olleet myös mukavia”, Isokoski kertoo.
Monet nuorista ovat olleet hieman jumittuneina koteihinsa, eivätkä siten ole liikkuneet kovin paljon. Saadussa palautteessa saatetaan esimerkiksi kertoa, että aiemmin liikuntaa harrastanut oli toiminnan kautta löytänyt uudestaan liikunnan ilon.

Pitää saada kokea, että liikkuminen on mukavaa

”Näissä liikuntakokeiluissa on muuten tosi tärkeää, että ei lähdetä kokeilemaan liian hurjaa. Pyrimme kiinnittämään huomiota etenkin arkiliikunnan merkitykseen. Ei siis tarvitse käydä salilla vaan sekin on hyvä asia, että esimerkiksi kävelee paikasta toiseen. Mikäli nuori on sulkeutunut omaan kotiinsa ja on passivoitunut, pitää saada kokea, että liikkuminen on mukavaa”, Turunen korostaa.

 

Pelko sairastumisesta

Ryhmäläisistä useat tulevat vaikeista taustoista, ja osa on kokenut vaikkapa koulukiusaamista ja kärsinyt syömishäiriöistä. Tämä pitää ottaa huomioon toiminnassa: on tärkeä puhua asioista sensitiivisesti eikä suorituskeskeisesti.

Yhdessä kokatessa valmistetaan nuorten ehdotusten mukaisesti helppoja ruokia edullisista raaka-aineista, kuten keittoja, wokkeja ja pastasalaattia. Tarkoituksena on tehdä ruokia, joita heillä on mahdollisuus valmistaa myös itse. Kasvisten kulutus on yleensä ollut aika vähäistä eikä idea lautasmallista ole välttämättä käytössä. Tietoa terveellisistä elämäntavoista sinänsä on varmastikin riittävästi, mutta niiden mukaan eläminen voi tuntua liian vaativalta. Pelko fyysisestä sairastumisesta vaikeuttaa mahdollisia mielenterveysongelmia.

– Kiinnitämme huomiota myös ateriarytmiin. Monet nuoret nimittäin syövät kerran päivässä, rohkaisemme syömään useammin ja maistamaan hieman uusia makuja. Kävimme esimerkiksi alkukesällä keräämässä nokkosia, joista teimme nokkoslettuja, Isokoski kertoo.

 

Yksinäisyys saa sulkeutumaan

Tiedetään, että on paljon nuoria, jotka etsivät omaa paikkaansa elämässä. Mielekkään tekemisen puute arjessa ja mielenterveyden haasteet saattavat johtaa siihen, että nuori sulkeutuu yksin kotiinsa jopa vuosiksi. Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjän sekä puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen antamaan tiedot nuoresta etsivään nuorisotyöhön, mikäli tämä keskeyttää toisen asteen opinnot tai asepalveluksen. Tämä siinä tapauksessa, että he arvioivat nuoren olevan tuen tarpeessa.

”Työssämme tapaamme näitä nuoria ja kohtaamisten yhteydessä meidän on helppo ohjata Hyvä Päivä -ryhmään, mikäli koetaan, että siitä olisi hyötyä hänelle. Nuoren pitää kuitenkin olla siinä kunnossa, että hän kykenee ja haluaa osallistua ryhmätoimintaa. Ohjaajien on tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri ja hyväksyä, että joidenkin kohdalla tarvitaan enemmän aikaa, Isokoski on havainnut.”

Yksin ollessa ajatukset ovat lukossa ja ongelmat tuntuvat usein paljon suuremmilta

”Meidän nuoret eivät ehkä osaa sanoittaa mitä he haluavat tulevaisuudesta. Yritämme tsempata siihen, että olisi joku käsitys siitä, ja että voisi pohtia, mitä haluaa elämältä esimerkiksi viiden vuoden päästä. Yksin ollessa ajatukset ovat lukossa ja ongelmat tuntuvat usein paljon suuremmilta. Yleensä helpottaa, kun pääsee edes hieman eteenpäin.”

Peppi Turusen mukaan monen nuoren kohdalla elämäntapamuutos on lähtenyt alkuun.

”Iloitsemme jokaisesta askeleesta, mikä ryhmän aikana otetaan. Itseäni on eniten koskettanut ja ilahduttanut se, että ryhmään tosi sulkeutuneena tullut nuori on alkanut puhumaan ja jakamaan itsestään. Sosiaalinen kanssakäyminen ja ryhmässä toimiminen on tehnyt monille tosi hyvää. Yksi nuori kertoi, että hän on edelleen laittanut ruokia, joita on tehty yhdessä ja toinen taas, että hän on yhä käynyt heittämässä frisbeetä. Nämä ovat saavutettavia asioita, jotka johtavat eteenpäin.”

 

Lisää motivaatiota ja hyvinvointia

Keravalla asuva 21-vuotias Nette Hirvonen osallistui Hyvä Päivä -ryhmään ensimmäisen kerran viime vuonna ja on nyt mukana taas uudessa ryhmässä.

”Viimevuotinen ryhmä oli minulle todellinen pelastus. Sen myötä mielialani parantui ja sain todella paljon lisää motivaatiota huolehtia omasta arkirytmistä ja terveydestäni. Kaikki tämä on vaikuttanut vointiini enemmän, kuin olisin uskonut”, Nette toteaa.

Viimevuotinen ryhmä oli minulle todellinen pelastus

”Aloittaessani olin mielenterveyden kannalta tosi huonolla tolalla, nyt mielialani on kohentunut monella tapaa. Ryhmässä teimme ennen ja jälkeen seurantakyselyn, ja senkin mukaan jokaisessa asiassa vointini oli parantunut. Sama juttu oli monen muun ryhmäläisen kohdalla. Huomasimme myös, miten liikunta vaikuttaa positiivisesti, siitä tuli hyvä fiilis ja saimme purettua turhautumisia. Ryhmän jälkeen pystyin menemään kesätöihin kolmeksi kuukaudeksi.”

Netellä on ollut osin erilaisten terveyssyiden takia hankaluuksia löytää omaa alaa. Perhetilanne oli vaikea, sillä hänen veljensä kuoli äkillisesti, kun Nette oli 13-vuotias. 17-vuotiaana hän muutti opintojen vuoksi Kouvolaan. Oli yksinäistä asua vieraassa kaupungissa. Lentokoneasennuksen perustutkinto jäi kesken ja lopulta hän muutti takaisin Keravalle.

”Olen syyllistänyt itseäni siitä, että olen jumissa, nyt olen tajunnut ja nähnyt, että on muitakin samassa tilanteessa olevia. Olin kokenut aika paljon yksinäisyyttä, mutta en enää. Ryhmän työntekijöiden kautta koen päässeeni monta askelta eteenpäin ja olen löytänyt keinoja saada paremmin otteen elämästäni.”

Viimevuoden ryhmän yhtenä liikuntakokeiluna oli uiminen. Se oli erityisen mukavaa ja Nette onkin jatkanut edelleen uimaharrastusta.

”Tapaamisista olen saanut monia hyviä aspekteja elämään ja olen löytänyt liikkumiseen, syömiseen ja perusmotivaatioon paljon uutta. Viimeksi puhuimme yhdessä porukan kanssa, että yleensäkin toimintaan osallistuminen on tuonut elämään innostusta ja enemmän arkijaksamista.”

Osallistuminen on tuonut elämään innostusta ja enemmän arkijaksamista

Useille ryhmäläisille oli myös tärkeää päästä kokoontumisissa harjoittelemaan sosiaalistumista, sillä monet heistä asuvat yksin. Vaikka ryhmätapaamisissa nauretaan paljon, voidaan siellä puhua myös vakavammista asioista. Osa on tavannut keskenään muutenkin.

Nyt Nette on alkanut hahmottaa, mikä tulevaisuudessa voisi olla hänen juttunsa. Hän on löytänyt itsestään luovan puolen ja haluaisi toteuttaa sitä enemmän.

”Pidän taiteesta. Olen alkanut tekemään maalauksia ja piirustuksia. Toivoisin pääseväni opiskelemaan kuvataiteita tai graafista puolta Pekka Halosen akatemiaan. On kiva, että on jotain, mitä odottaa”, Nette toteaa.

 

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuva: Eeva Anundi