Jarmo Ritari tutkii, miten kantasolusiirtojen vaikutusta veri- ja luuydinsyöpien hoitoon voisi tehostaa

Allogeenisessa kantasolujensiirrossa kantasolusiirre kerätään terveeltä, vapaaehtoiselta luovuttajalta, joka on kudostyypiltään riittävän sopiva potilaan eli kantasolusiirteen saajan kanssa.

Jarmo Ritarin tutkimuksen tähtäin on pahanlaatuisten veri- ja luuydinsyöpien, kuten leukemioiden ja lymfoomien hoidossa käytettävän kantasolusiirron vaikutuksen tehostaminen. Tutkimusryhmä yrittää parantaa hoidon tuloksia ymmärtämällä luovuttajan ja potilaan perimän yhteensopivuuden merkitys.

Suomessa tehdään noin 150 kantasolusiirtoa vuodessa aikuisille syöpäpotilaille HUSissa Helsingissä ja Tyksissa Turussa. Veripalvelun tehtävänä on tehdä luovuttajan ja siirteen saajan sopivuuden määritys kantasolusiirtoihin liittyvien komplikaatioiden ennakoimiseksi. Yksi ennakointiin liittyvä osa-alue liittyy perintötekijöihin, joiden osuutta tutkitaan genomitutkimuksella.

“Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että geneettisillä tekijöillä on merkitys riskien ja komplikaatioiden taustatekijöinä, mutta siitä tarvitaan vielä lisää aineistoa”, taustoittaa Jarmo Ritari.

Kantasolutietoa käyttöön myös muualta Euroopasta

Jarmo Ritarin johtamassa tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten kantasolujen luovuttajan ja siirteen vastaanottajan genomin eli koko perintöaineksen ominaisuudet vaikuttavat hoidon onnistumiseen. Genomitutkimus tarjoaa mahdollisuuden ennakoida mahdollisia lisätauteja ja komplikaatioita, mikä voi merkittävästi parantaa hoidon tehokkuutta.

“Tutkimus hyödyntää viimeisimpiä teknologisia edistysaskeleita, jotka mahdollistavat syvällisen ymmärryksen ihmisen genomista. Genomitieteen ja bioteknologian innovaatiot tarjoavat uusia näkökulmia kantasolusiirron optimointiin. Tämä voi avata oven kehittyneempiin hoitomuotoihin ja vähentää hoidon aiheuttamia riskejä ja sivuvaikutuksia”, kertoo Ritari.

Veripalvelun tutkimusryhmällä on käytössään kantasolusiirtojen dataa Suomesta ja Veripalvelun kaltaisista siirtokeskuksista Iso-Britanniasta, Espanjasta ja Puolasta. Laajempaan dataan perustuvan tutkimuksen hyödyt yltävät siis Suomeen kuin myös muualle Eurooppaan. Tämä tulee toivottavasti nopeuttamaan tutkimusta lähemmäs kliinistä vaihetta, jossa voidaan tuoda saatuja löydöksiä potilastyön tueksi.

Vaarallinen hoitomuoto, joka onnistuessaan voittaa verisyövän

Veripalvelu suorittaa kantasolujen vastaanottajien ja luovuttajien yhteensopivuustestit varmistaakseen, että luovutetut kantasolut soveltuvat parhaiten potilaan hoitoon. Tämä on tärkeää vähentää hoitoon liittyvää vakavaa käänteishyljinnän riskiä ja parantaa siirron onnistumisen mahdollisuuksia.

“Kantasolusiirto on korkeariskinen hoito, jota käytetään erityisesti potilailla, joilla on vakavia verisyöpäsairauksia, kuten leukemiaa tai lymfoomaa. Hoidossa potilaan oma luuytimessä sijaitseva verisoluja muodostava kantasolukko tuhotaan, ja luovuttajan kantasolut siirretään potilaalle. Onnistuessaan allogeeninen kantasolusiirto voi siis olla hoitava vaihtoehto, eli se tarjoaa mahdollisuuden parantua näistä vakavista sairauksista”, taustoittaa tutkija Jarmo Ritari.

“On saatu viitteitä geneettisten perintötekijöiden merkityksestä kantasolusiirtoihin liittyvien komplikaatioiden taustatekijöinä. Tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta ja aineistoa, jotta päästään kliiniseen vaiheeseen eli testaamaan potilastyössä. Siihen menee vielä joitakin vuosia”, kertoo tutkimusryhmään kuuluva professori Jukka Partanen.

Tutkimuksen ajankohtaisuus ja kriittisyys

Syöpäsäätiön apurahan avulla Jarmo Ritarilla ja hänen tutkimusryhmällään on mahdollisuus tarjota uusia, tehokkaampia hoitovaihtoehtoja hematologisten syöpien hoidossa. Kantasolusiirtoihin liittyvä tutkimus on äärimmäisen ajankohtaista ja kriittistä useistakin syistä.

“Genomitieteen nopea kehitys antaa tutkimukselle vankan perustan hyödyntää uusinta teknologiaa ja saavuttaa syvällinen ymmärrys”, toteaa Jarmo Ritari ja viittaa Veripalvelun tutkimusryhmän tiedejulkaisuun vuodelta 2018,  jossa kuvattiin genomitiedon ja koneoppimisen mahdollisuuksia ennustettaessa leukemian uusiutumista kantasolusiirron jälkeen.

“Hematologiset syövät ovat vakavia sairauksia, ja tarve kehittää entistä tehokkaampia hoitovaihtoehtoja on kiireellinen. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa positiivisesti lukuisiin potilaisiin maailmanlaajuisesti, parantaen heidän elämänlaatuaan ja tarjoten toivoa vaikeiden sairauksien hoidossa.”

Ritarin johtamaan tutkimusryhmään kuuluvat Veripalvelusta professori Jukka Partanen, ja väitöskirjatutkija FM Julia Nihtilä, HUSin aikuisten kantasolusiirroista vastaava ylilääkäri dosentti Urpu Salmenniemi sekä osastonylilääkäri Jouni Lauronen Veripalvelun Kliiniset asiakkuudet yksiköstä.

Tutkimuksen onnistuessa sillä voi olla useita merkittäviä hyötyjä:

Lisätautien ennakointi: Tutkimus pyrkii ennakoimaan ja ehkäisemään lisäsairauksia, jotka voivat liittyä allogeeniseen kantasolusiirtoon. Tämä voi parantaa hoidon kokonaistuloksia ja potilaiden elämänlaatua.

Perimän yhteensopivuus: Ymmärtäen paremmin genomista yhteensopivuutta, tutkimus voi johtaa erityisesti kantasolusiirtoihin liittyvien riskien parempaa ennustamista, mutta myös tarkempiin luovuttajavalintoihin, vähentäen hylkimisriskiä ja parantaen siirron onnistumisen mahdollisuuksia.

Kantasolusiirron tehokkuus: Optimoidulla allogeenisella kantasolusiirrolla voidaan parantaa hoidon tehokkuutta, mikä on erityisen tärkeää hematologisten syöpien hoidossa.

Teksti ja kuva: Berit Virtanen-Thewlis

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu perustettiin vuonna 1948 huolehtimaan Suomen verihuollosta. Veripalvelun toiminta perustui partiolaisten aloittamaan vapaaehtoisuuden ja maksuttomuuden periaatteeseen.  Tänään Veripalvelu tarjoaa useita keskeisiä palveluita liittyen verenluovutukseen ja verivalmisteiden käyttöön, ja lisäksi veren kiertävyyteen ja varastointiin. Tutkimustyö on liittynyt Veripalvelun toimintaan sen alusta alkaen. Veripalvelussa on tehty uraauurtavaa tutkimusta muun muassa veren käyttöön, veriryhmiin, kudos- ja elinsiirtojen immunogenomiikkaan sekä kantasoluihin liittyen. Veripalvelusta on valmistunut 75 vuoden aikana 69 väitöskirjaa alkaen Harri Nevanlinnan väestögeneettisestä väitöskirjasta vuodelta 1953, uusimpana joulukuussa 2023 tarkastettu Jan Kosken soluterapia-alan väitöskirja.

Syöpäsäätiön juhlatoimikunta: 25 vuotta syöpätutkimuksen puolesta

Syöpäsäätiön juhlatoimikunta on vuodesta 1998 lähtien järjestänyt monipuolisia tapahtumia, joiden tuotot ohjataan suoraan suomalaiselle syöpätutkimukselle. Vuosien aikana juhlatoimikunta on kerännyt varoja tutkimukselle jo 2,7 miljoonaa euroa.

Juhlatoimikunta on Syöpäsäätiön ainoa vapaaehtoistoimikunta. Juhlatoimikunnalla on Syöpäsäätiössä nimeään kantava rahasto, josta on jaettu merkittäviä apurahoja mm. rintasyövän, eturauhassyövän sekä geenitutkimuksen ja suolistosyövän tutkimustyöhön.