Turvallisesti auringossa

Lisääntyvä auringonvalo houkuttelee talven jäljiltä kalpeat suomalaiset ulos nauttimaan auringosta. Ulkoilu, liikunta ja raitis ilma ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille. Auringossa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä runsas altistuminen auringon tuottamalle UV-säteilylle ja ihon palaminen kasvattavat riskiä sairastua ihosyöpään.Ihosyöpätapausten lisääntyminen viime vuosikymmeninä liittyy nimenomaan ulkona tapahtuviin aktiviteetteihin ja altistumiseen auringolle. Tämä siitä huolimatta, että tietämys UV-säteilyn haitoista ja niiden ennaltaehkäisystä ovat lisääntyneet.

Ruskettuminen on ihon puolustusmekanismi ja merkki ihovauriosta.

”Kesällä altistumista tapahtuu monissa eri arjen tilanteissa ja suojautuminen saattaa unohtua etenkin, jos ei ole varsinaisesti ottamassa aurinkoa. Ihon ruskettamisen riskit tiedetään hyvin, silti tieto ei välttämättä näy käyttäytymisessä. Länsimaissa monet pitävät edelleen rusketusta kauniina”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä toteaa.

Ihon palaminen on selkeä osoitus siitä, että on ollut liikaa auringossa.

”Kuitenkin jo ennen kuin iho palaa, voi säteilylle altistua merkittävissä määrin. On hyvä tiedostaa, että ruskettuminen on ihon puolustusmekanismi ja merkki ihovauriosta. Usein sanotaan, että iho muistaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihon saaman UV-säteilyn vaikutukset kertyvät ihoon läpi koko eliniän. Syövän kehittyminen kestää usein vuosikymmeniä, joten mitä varhaisemmassa vaiheessa iho on saanut liikaa aurinkoa, sitä pidempään syövällä on tilaisuus kehittyä.”

Lasten ihon suojaaminen on tärkeää

Löflund-Kuuselan mukaan vanhemmat näyttävät pitävän erityisesti pienten lasten aurinkosuojauksesta hyvin huolta. Se onkin todella tärkeää. Lasten ja nuorten iho on ohuempi ja herkempi kuin aikuisten, eivätkä sen suojamekanismit ole vielä kehittyneet. Lisäksi lapset ja nuoret viettävät usein aikuisia enemmän aikaa ulkona.

Lapsen kasvaessa ja itsenäistyessä aurinkosuojaaminen voi olla haastavampaa. Erityisesti nuoret eivät välttämättä välitä vaaroista, vaikka olisivatkin niistä tietoisia. Nuoren näkökulmasta syöpään sairastumisen riski voi tuntua hyvin kaukaiselta asialta.

”Takavuosien solariumvillitys on onneksi laantunut. Nykyään esteettisistä syistä rusketusta haluaville on tarjolla myös kosmeettisia keinoja auringonoton ja solariumin sijaan. Halutessaan päivetystä voi saada voiteista ja meikeistä ja jotkut ottavat esimerkiksi juhliin suihkurusketuksen. Kosmeettinen rusketus ei kuitenkaan mitenkään suojaa auringon haitoilta, joten ihon suojaaminen UV-säteilyltä on edelleen tarpeen.”

Ihotyypit ja olosuhteet vaihtelevat

Paljonko sitten on liikaa aurinkoa? Löflund-Kuuselan mukaan kysymykseen on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Yksilölliset piirteet, kuten ihotyyppi ja ihon suojaus sekä auringon säteilyn voimakkuus vaikuttavat kokonaisuuteen. Auringon UV-säteilyssä taas on vaihtelua riippuen kellonajasta, vuodenajasta ja siitä, millä leveysasteilla ollaan. Otsonin määrä ilmakehässä on viime vuosikymmeninä vähentynyt ja siten maanpinnalle saapuvan ultraviolettisäteilyn määrä voi kasvaa.

Auringolta suojautuminen on ajankohtaista, kun UV-indeksin arvo on 3 tai korkeampi. Suomessa suojautumistarve on erityisesti touko-elokuussa. Pilvettöminä kesäpäivinä UV-indeksi on 5–7.

”Esimerkiksi Välimeren lomakohteissa UV-indeksi nousee huomattavasti korkeammaksi kuin Suomessa, jolloin vaaleaihoinen voi palaa hyvin lyhyessä ajassa. UV-indeksin arvo 6 ja sen ylittävät lukemat tarkoittavat jo voimakasta säteilyä. Indeksin ollessa 8 ja siitä ylöspäin on kyse hyvin voimakkaasta säteilystä, jolloin iho palaa nopeasti”, Löflund-Kuusela huomauttaa.

”Samat aurinkosuojautumisen ohjeet pätevät sekä Suomessa että ulkomailla. Kun ulkona viettää pitempään aikaa UV-indeksin ollessa vähintään 3, kannattaa aurinkovoidetta käyttää täydentävänä suojauskeinona varjon ja vaatteiden lisäksi niillä ihoalueille, jotka jäävät paljaiksi. Jos mahdollista, niin ulkotöiden tekemistä ja pitkäaikaista auringossa olemista on hyvä ajoittaa aamupäiviin ja myöhäisiin iltapäivän tai illan tunteihin, jolloin UV-säteilyn voimakkuus on keskipäivää pienempi. Myös silmien suojaaminen aurinkolaseilla on tärkeää.”

Aurinkovoidetta tulisi laittaa jo ennen ulos lähtemistä ja sitä on lisättävä pitkin päivää varsinkin, jos hikoilee tai iho kastuu uidessa. Aurinkovoidetta täytyy laittaa reilusti, jolloin sen antama suoja on paras mahdollinen.

”Parempi liikaa kuin liian vähän”, Löflund-Kuusela huomauttaa.

Varjoa ja vaatetta

Keskipäivän voimakkaimman UV-säteilyn aikana on hyvä hetki hakeutua varjoon. UV-säteily läpäisee myös ohuen pilven ja vaurioittaa ihoa tuulisinakin päivinä, jolloin aurinko ei niinkään tunnu lämpönä iholla. Erityisen paljon UV-säteilylle altistutaan lähes huomaamatta meren äärellä vaikkapa purjehtiessa. Auringon vaikutus tulisi ylipäätänsä ottaa huomioon aina, kun aikaa vietetään ulkona.

Monissa ammateissa kesän paahteelle altistumista ei voi välttää.

”Onneksi tämä tiedostetaan nykyään hyvin ja yleensä työntekijöillä on hyvät suojavaatteet”, Löflund-Kuusela on havainnut.

”Erityisesti keskellä päivää on hyvä työskennellä varjossa tai ainakin viettää tauot varjoisassa paikassa, mikäli mahdollista. Iho on turvallisinta suojata vaatteilla. Leveälierinen hattu suojaa päätä, kasvoja ja korvia, kun taas lippalakki jättää niskan alttiiksi palamiselle.”

Koronavuosina suomalaisten matkustaminen väheni huomattavasti. Maailman jälleen avauduttua lomamatkoja aurinkoisiin kohteisiin tehdään yhä enemmän.

Lomailun lisääntyessä on hyvä tarkistaa aurinkosuojautumiskäytännöt. Mutta on hyvä muistaa, että suojautumisen tarvetta on myös kotimaassa. Yleensä nimittäin aurinkosuojaus otetaan paremmin huomioon ulkomaille lähtiessä.

”Aurinko on täällä meille niin paljon harvinaisempaa herkkua. Toisaalta ulkomailla auringon säteilyn voimakkuus ja se, kuinka nopeasti iho palaa, voivat tulla yllätyksenä.”

Teksti Arja-Leena Paavola
Kuvat Eeva Anundi