Mikä on syöpä?
Syöpä on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia sairauksia, joiden syyt, luonne ja ilmeneminen voivat olla hyvin erilaisia. Täysin yksiselitteistä määritelmää syövälle ei ole.
Suomessa elää kaikkiaan yli 260 000 syövän jossain elämänsä vaiheessa sairastunutta ihmistä. Syöpä on ennen muuta ikääntyvien sairaus. Väestön ikääntyessä myös syöpätapausten määrä kasvaa.
Yhä useampi kuitenkin paranee syövästä. Paranemismahdollisuus riippuu monesta tekijästä, esimerkiksi syövän tyypistä ja kasvaimen levinneisyydestä. Monet niistäkin potilaista, joita ei voida parantaa pysyvästi, elävät pitkään kehittyneiden syöpähoitojen ansiosta.
Ihmisen elimistö rakentuu soluista. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on tarkasti säädeltyä siten, että uusia soluja syntyy vanhojen ehtiessä elinkaarensa päähän. Joskus solu kuitenkin alkaa kasvaa ja jakaantua epänormaalisti. Hallitsemattomasti jakaantuvista soluista muodostunutta massaa kutsutaan kasvaimeksi. Kasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia.
Syöpäsolut eivät aina muodosta tiivistä kasvainta. Esimerkiksi leukemia on verta muodostavien kudosten syöpäsairaus, jossa syöpäsolut jatkavat kiertämistään elimistössä ja käyttäytyvät edelleen jossain määrin kuin terveet solut. Lopulta ne vievät terveiltä soluilta niin paljon tilaa, että solujen normaalit toiminnot estyvät.
Miten syöpä syntyy?
Syövän synty on monivaiheinen tapahtuma, jossa solun perimäaineksen vaurioituminen muuttaa normaalin solun pahanlaatuiseksi. Vauriot kertyvät solun kasvua säätelevään järjestelmään vähitellen.
Syöpä saa alkunsa geenivirheestä. Ihmisen perintötekijät eli geenit sijaitsevat solujen sisällä rakenteissa, joita kutsutaan kromosomeiksi. Geenit ohjaavat solun toimintoja, kuten niiden jakautumista. Geeneihin voi tulla muutoksia eli mutaatioita, jos solun jakautumista säätelevät mekanismit pettävät. Yksi geenivirhe ei yleensä riitä aiheuttamaan syöpää. Syöpä syntyy, kun mutaatioita sattuu useissa sellaisissa geeneissä, joilla on tärkeä asema solujen kasvun ja erilaistumisen säätelyssä.
Niin kutsutut syöpägeenit ovat normaaleja solun toimintaa ohjaavia geenejä, jotka vain ovat vaurioituneet.
Syöpägeenejä on kahdenlaisia:
- onkogeenit eli syöpää synnyttävät geenit, joiden aktivoituminen aiheuttaa solukon hallitsematonta jakautumista
- kasvunrajoitegeenit tai syövänestogeenit, joiden syöpää aiheuttava vaikutus perustuu siihen, että niiden toiminta loppuu
Perimäaineksen vaurioita syntyy jatkuvasti useissa soluissa. Ihmisen elimistössä on kuitenkin pitkälle kehittynyt puolustusjärjestelmä, joka korjaa vaurioita. Jos järjestelmä pettää, vaurioituneet solut voivat alkaa jakautua hallitsemattomasti, ja tämä johtaa lopulta syövän syntyyn.
Syöpäkasvaimessa on miljardeja syöpäsoluja. Syöpäsolun pitää jakautua monta tuhatta kertaa, ennen kuin kasvain on edes herneen kokoinen. Niinpä saattaa kestää vuosia, ennen kuin kasvain näkyy röntgenkuvassa tai on käsin tunnettavissa. Joskus kasvain voi kuitenkin kasvaa myös paljon nopeammin.
Sinua voisi myös kiinnostaa
Sairastuminen on kriisi
Jokainen ihminen kokee sairastumisen omalla tavallaan. Syöpään sairastuminen aiheuttaa kuitenkin sairastuneelle usein psyykkisen kriisin.
Lue artikkeli
Syövän oireet
Miten syöpä oireilee? Syöpiä on satoja erilaisia ja ne voivat aiheuttaa monenlaisia oireita.
Lue artikkeli
Syövän toteaminen ja tutkimukset
Jotta saadaan tietää, sairastatko syöpää, voidaan tehdä monenlaisia tutkimuksia. Tutkimukset riippuvat siitä, millaisia oireita sinulla on ja missäpäin kehoa. Syöpäkasvaimesta otettu näyte varmistaa diagnoosin.
Lue artikkeli