Potilaan oikeudet

Lapsilla on Suomessa samanlainen oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon kuin aikuisillakin. Alaikäistä potilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Lääkäri tai muut ammattihenkilöt arvioivat hoitokysymyksissä lapsen tai nuoren kehittyneisyyden.

Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.

Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen vanhempiensa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

Alaikäisen vanhemmilla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.

Lisätietoa potilaan asemasta ja oikeuksista:

Potilaan hoitoon pääsylle on asetettu sitovat enimmäisaikarajat, joita julkisessa terveydenhuollossa ei saa ylittää. Syövän hoitoon pääsyyn ei toistaiseksi ole olemassa omia erillisiä sitovia aikarajoja.

Kiireelliseen hoitoon tai ensiapuun on päästävä heti asuinpaikasta riippumatta.

Kiireetöntä hoitoa tarjoavat terveyskeskukset.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai voitava mennä käymään.
Jos potilaan hoidon tarpeen arviointi vaatii käyntiä terveyskeskuksessa, sinne on saatava aika kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa.

Kiireettömässä hoidossa erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete. Erikoissairaanhoidossa lääkärin on arvioitava potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa siitä, kun lähete on tullut sairaalaan. Arvio voidaan tehdä lähetteen perusteella tai potilas voidaan kutsua tutkimuksiin.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arvio on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityiselle puolelle. Tästä ei saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.

Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat hoitoon pääsyn toteutumista.

Potilas voi julkisessa terveydenhuollossa valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa.

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Lisätietoa hoitopaikan valinnasta:

Potilaalla on oikeus saada kiireellistä sairaanhoitoa, kun hän oleskelee tilapäisesti toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Tätä varten Kelasta saa maksutta eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Sairaana ulkomailla (Kela)

Potilas voi myös hakeutua suunnitellusti hoitoon EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin ennakkoluvalla tai ilman ennakkolupaa. Ennakkolupaa haetaan Kelasta. Jos hoitoon on hakeuduttu ilman ennakkolupaa, sairaanhoitokuluista voi hakea korvausta jälkikäteen Kelasta.

Potilaan kannattaa etukäteen selvittää muun muassa potilasasiakirjojen käännöskustannukset ja tulkkauskulut. Potilas maksaa itse hoitoa antavan maan lainsäädännön mukaisen asiakasmaksun. Matkojen, yöpymisten ja lääkkeiden kustannuksista voi anoa jälkikäteen korvausta Kelasta. Potilaan on otettava huomioon, ettei Potilasvahinkovakuutus kata ulkomailla annettua hoitoa, vaan potilasvahingoissa noudatetaan hoitoa antavan maan lainsäädäntöä.

Jos potilas hakeutuu hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maihin tai Sveitsiin, ei Kelasta yleensä voi saada korvauksia.

Lisätietoa ulkomailta saatavasta hoidosta:

Yhteyspiste (Kela)

Hoitopaikan valinta (STM)

Ulkomaille, etenkin EU:n ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolelle, matkustavien syöpään sairastuneiden kannattaa etukäteen tarkkaan selvittää, mitä eri vakuutukset, kuten matkavakuutus, korvaavat.

Syöpään sairastuminen voi heikentää merkittävästi potilaan ja hänen perheensä taloudellista tilannetta. Syöpään sairastunut on oikeutettu erilaisiin sosiaalietuuksiin. Kelan lisäksi työpaikkakassat ja yksityiset vakuutuslaitokset osallistuvat sairauskulujen korvaamiseen. Syöpään sairastuneen kannattaa selvittää, mitkä tahot ovat velvollisia korvaamaan kustannuksia.

Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Jos potilas kieltäytyy hoitotoimenpiteestä, pitäisi sopia muusta hoitotavasta. Potilas voi myös kieltäytyä kokonaan hoidosta. Jos potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan, potilaan tahto pitää selvittää omaisten avulla antamalla heille tarvittavat tiedot potilaan tilanteesta ja hoidoista.

Potilaalla voi olla myös hoitotahto. Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa.

Lue lisää hoitotahdosta:

Potilasasiakirjojen tiedot ovat salaisia, eikä hoitohenkilökunta saa antaa niistä tietoja sivullisille ilman potilaan kirjallista suostumusta. Sivullisiksi katsotaan myös läheiset.

Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Tiedot on annettava niin, että potilas ymmärtää riittävän hyvin niiden sisällön.

Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja vaatia virheellisten tietojen korjaamista.
Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on sähköinen julkinen palvelu, jossa jokainen voi tarkistaa omat potilastietonsa ja sähköiset reseptinsä.

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on lain mukaan oltava potilasasiamies. Hän on potilaan oikeuksien asiantuntija, jolta saa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Tarvittaessa potilasasiamies avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa.

Hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätön potilas voi tehdä kirjallisen muistutuksen klinikan tai yksikön vastaavalle johtajalle, jonka on annettava kirjallinen vastaus. Vastauksesta tulee käydä ilmi, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu.

Hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätön potilas voi tehdä kirjallisen kantelun aluehallintovirastolle. Kantelusta annetaan kirjallinen päätös. Kantelu voi johtaa esimerkiksi huomion kiinnittämiseen, huomautukseen tai varoitukseen. Kantelulla ei voida kumota hoitoratkaisua, eivätkä viranomaiset voi määrätä vahingonkorvauksia maksettavaksi.

Potilasvakuutus korvaa Suomessa annetun hoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvahinkojen korvaamisesta huolehtii Potilasvakuutuskeskus. Korvauksia voi hakea tekemällä potilasvahinkoilmoituksen lomakkeelle, jonka saa sairaalan potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä.