Sairaus syö toimeentuloa, mutta apua on saatavilla
Riittävätkö syöpäpotilaan rahat terveydenhuollon asiakasmaksuihin, ruokaan, vuokraan ja muihin laskuihin? Vastauksia saa sosiaalityöntekijältä, jonka palvelut ovat maksuttomia.
Vastaava sosiaalityöntekijä Pirkko Ollikainen työskentelee Tampereen Yliopistollisen Sairaalan Taysin Syövänhoidon vastuualueella. Hänen asiakkainaan ovat noin 16 ikävuodesta ylöspäin olevat potilaat, jotka saavat hoitoa pahanlaatuiseen kasvaimeen.
” He hakeutuvat puheilleni oma-aloitteisesti tai joko henkilökunnan tai omaisten kautta. Joskus aloite voi tulla kollegaltani tai viranomaiselta.”
Sovitussa tapaamisessa Ollikainen rauhoittaa tilanteen ja antaa asiakkaalleen aikaa. Tapaamisia voi olla hyvinkin usein.
”Tapaan potilaan yleensä pian sairauden toteamisen jälkeen, ja asioita päivitetään uudelleen aina kun tilanne muuttuu.”
Aivan kaikkia Taysin syöpäklinikan sadoista potilaista Ollikainen ei tapaa.
” Sairaalan henkilökunta on kuitenkin tuntosarvet pystyssä, tarttuu joihinkin lauseisiin ja ohjaa tänne, vaikka potilas ei itse osaisi kysyä sosiaalityöntekijää.”
Potilaat näkevät myös mediassa tarinoita syöpäpotilaan hoidoista ja toimeentuloa koskevista asioista ja tietävät sitä kautta, mistä löytyy vastauksia heidän omiin kysymyksiinsä.
Sosiaaliturva on heikentynyt
Vastaanotoillaan Pirkko Ollikainen aloittaa kertomalla yleisesti sairastuneen sosiaaliturvasta Suomessa –
asioista, jotka koskevat kaikkia elämäntilanteesta riippumatta. Syöpäpotilaan sosiaaliturva on samanlainen kuin muidenkin vakavaa tai kroonista sairautta sairastavien.
”Käyn niitä asioita läpi kysymällä ovatko matkakorvausasiat kunnossa, entä lääkekorvaukset, terveydenhuollon asiakasmaksut ja niin edelleen. Selvitän myös, millainen perhe hänellä on, onko hän työelämässä ja mikä on tilanne sairausloman suhteen. Sitä kautta potilas alkaa yksilöidä omaa tilannettaan.”
Ollikainen myöntää, että sairastuneen sosiaaliturva Suomessa on heikentynyt.
”Esimerkiksi, kun Kelan omavastuuosuudet koko ajan hilautuvat ylöspäin, korvattavuus pienenee.”
Sairaalan henkilökunta on kuitenkin tuntosarvet pystyssä, tarttuu joihinkin lauseisiin ja ohjaa tänne, vaikka potilas ei itse osaisi kysyä sosiaalityöntekijää.
Syöpäpotilaat joutuvat käyttämään hoitojaksonsa aikana paljon terveydenhuollon palveluita joko vuodeosastolla tai poliklinikalla. Silloin terveydenhuollon asiakasmaksut muodostavat kuluista suuren osan, ja niitä ei kukaan korvaa.
”Monessa Euroopan maassa julkisen terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia, mutta meillä maksut ovat pikkuhiljaa nousseet”, Ollikainen sanoo.
Jos potilas ei selviydy asiakasmaksuista, Ollikainen käy hänen kanssaan läpi eri vaihtoehtoja. Joidenkin tilannetta helpottaa maksujen hoito osamaksuilla. Myös oikeus Kelan toimeentulotulotukeen selvitetään. Syöpäsäätiöllä on lisäksi pieni kertaluontoinen avustus, jota voi tietyin edellytyksin hakea.
”Se on enintään vain muutaman satasen. Sen kriteerit ovat kuitenkin joustavammat kuin toimeentulotuen, jota myönnettäessä ei esimerkiksi lainojen lyhennyksiä huomioida menoiksi.”
Kelan perustoimeentulotuki on etenkin pienituloisen merkittävin yksittäinen tukimuoto. Sen rajat ovat tiukat, mutta se on myönnettävä, jos säännölliset tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin, joihin lasketaan myös julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut.
Uutta tietoa ei aina jaksa ottaa vastaan
Saavuttavatko sosiaalityöntekijän palvelut kaikki tarvitsevat riittävän hyvin? Pirkko Ollikaisen mielestä se, miten tieto kaikista tuista ja palveluista saataisiin kaikille potilaille, on ikuisuuskysymys. Kun potilas tulee syövänhoidon vastuualueelle, hoitaja kertoo jo ensimmäisessä tapaamisessa, mitä palveluita ja erityistyöntekijöitä klinikassa häntä varten työskentelee. Silloin kysytään ensimmäisen kerran, onko potilaalla tarvetta sosiaalityöntekijän palveluille. Tarjolla on myös luettavaksi lukuisia opaslehtisiä ja -kansioita sekä ilmoitustauluilla olevia ohjeita.
Jos diagnoosi on uusi ja hoidot vasta alkamassa, tilanne voi tuntua kaoottiselta. Silloin vain pieni osa uusista asioista jää mieleen ensimmäisellä kerralla. Siksi hoitajat ja lääkärit muistuttavat niistä aika ajoin.
” Kaikilla ei kuitenkaan ole tarvetta minun palveluihini. Moni pystyy ottamaan itse selvää asioista, tai on hoitojen aikana myös työelämässä, jolloin toimeentulo ei vaarannu. Etätyön yleistyessä työn tekeminen hoitojen aikana on entistä helpompaa.”
Pirkko Ollikaisen mukaan tottuneenkaan ei ole helppoa etsiä tietoja netin syövereistä. Kaikista sosiaaliturva-asioista löytyy kyllä tietoa sähköisesti, mutta ei mistään yhdestä paikasta, vaan monesta. Kelan ja oman työeläkevakuutuslaitoksen sivujen lisäksi vastauksia löytyy omasta työsopimuksesta tai työehtosopimuksesta.
Joitakin palveluita voi saada oman kunnan vammaispalveluista. Täydentävä toimeentulotuki löytyy kotikunnan aikuissosiaalityön sivuilta.
”Monet potilasjärjestöt ovat koonneet sosiaaliturva-asioista kattavaa tietopankkia, mutta sellainen on parhaimmillaankin vain yleisluontoista tietoa eikä potilaan senhetkiseen elämäntilanteeseen sopeutettua, Ollikainen sanoo.”
Opiskelijoilla huolta opintojen jatkamisesta
Nuorten asiakkaidensa kanssa Pirkko Ollikainen puhuu myös opiskeluun liittyvistä asioista. Jotkut eivät pysty sairautensa vuoksi enää jatkamaan suunnittelemaansa opintosuuntausta, ja silloin pitää ehkä miettiä kokonaan uutta ammatinvalintaa.
Jos opiskelija jatkaa opintojaan sairaudesta huolimatta, hän voi saada Kelan sairauspäivärahaa. Sen aikana ei saa tehdä ansiotöitä, mutta opintotavoitteistaan voi suorittaa 40 prosenttia.
Pirkko Ollikainen ei ole kuullut, että opiskelija olisi ottanut opintolainaa siksi, että ei ole voinut sairauden tai hoitojen vuoksi käydä töissä opintojen ohella.
”Silloin pikemminkin haetaan Kelalta sairausvakuutuksen päivärahaa ja tarvittaessa toimeentulotukea.”
Lapsiperheet, etenkin yksinhuoltajat, tarvitsevat usein konkreettista apua lasten ja kodin hoitoon silloin kun sairaus tai sen hoito vie vanhemman kaikki voimat. Sosiaalityöntekijä auttaa myös sosiaalipalvelujen hakemisessa.
– Kotona pärjäämiseen ja lasten hoitoon liittyvät asiat tuovat myös paljon asiakkaita minulle, mutta ne ovatkin oma jutunaiheensa.
Ollikainen korostaa, että sosiaalityöntekijän luokse on matala kynnys. Palvelut ovat maksuttomia, ja vastaanotolla saa käydä niin usein kuin on tarvetta.
– Annan asiakkailleni suoran puhelinnumeroni, ja minulle voi soittaa ilman sovittua soittoaikaa. Hoitosuhde katkeaa vasta, kun potilas siirtyy toiseen klinikkaan tai perusterveydenhuollon piiriin.
Teksti Tiina Pelkonen
Kuva Tomi Westerholm
Lokakuusta 2020 alkaen neuvontaan on voinut myös lähettää kysymyksiä puhepostiin tai sähköpostilla. Vastaajat kuuntelevat tai lukevat viestit palvelun aukioloaikana ja ottavat yhteyttä kysyjiin.
Soittajan elämäntilanne kartoitetaan, mutta vastaajilla ei ole käytössään hänen sairauskertomustaan, joten he eivät voi hoitaa soittajan asioita hänen puolestaan.
Soittajista suurin osa on naisia. Se kertoo siitä, että naiset hoitavat miehiä enemmän asioita myös läheistensä puolesta.
Palvelu on toiminut vuodesta 2013 alkaen. Soittajat ovat kysyneet esimerkiksi toimeentulosta, sairausvakuutuksesta, sosiaalipalveluista, potilaan oikeuksista ja vammaispalveluista.
Etuusneuvonta on myös psykososiaalista tukea. Se ei ole pelkkää ohjausta ja neuvontaa, vaan kuuntelemisella on siinä suuri merkitys.
Puhelin 0800 411303 keskiviikkoisin klo 15–17
Sähköposti: [email protected]