Syöpä vieraana parisuhteessa

Elämässä voi aina tapahtua mitä tahansa, Suvi Laru Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja muistuttaa. Kannattaa opetella nauttimaan arjen pienistä hetkistä.

Suvi Laru tarkoittaa, että elämä ei voi olla pelkkää sairautta, silloinkaan kun sairaus tuntuu musertavan kaiken muun alleen.

Parisuhdekeskus Kataja tarjoaa palveluita ihan tavallisille perheille, mutta eritysesti myös perheille, joissa joku perheenjäsen sairastuu vakavasti. Perheenjäsenen sairastuminen on aina iso kriisi koko perheelle.

”Sekä sairastunut että hänen puolisonsa tarvitsevat tukea kriisin käsittelyyn”, Laru korostaa. ”He ovat usein kriisissä eri vaiheissa, eivätkä välttämättä ymmärrä helposti toisiaan.”

Tarvitaan sekä tukea itselle että tukea molemmille yhdessä. Joskus sairastunut ajattelee, että sairaus on hänen oma asiansa, mutta yhden perheenjäsenen sairastuminen koskettaa aina koko perhettä.

Millaista tukea sitten sairastuessa tarvitaan? Ihmiset tarvitsevat usein neuvoa, miten ottaa vaikeita asioita puheeksi puolison kanssa.

Parisuhteessa olisi tärkeää pystyä keskustelemaan tunteista, pelosta, surusta… Tunteiden jakaminen ja niistä puhumien vahvistavat läheisyyttä. Ihminen ei pysty valitsemaan mitä tunteita hän kokee, mutta on tärkeä tunnistaa ja sanottaa tunteita.

Vakava sairaus on kriisi, ja kriisissä ihminen usein tuntee voimakkaasti. Kriisi voidaan jakaa eri vaiheisiin ja eri vaiheissa ihminen kokee erilaisia tunteita – ja usein tunteet saattavat vaihdella hyvin nopeasti.

”Monia helpottaa jo tieto, että erilaiset tunteet ovat normaaleja. Toki syöpäsairaudet ja niiden hoidot voivat olla hyvin erilaisia, ja niiden vaikutus pariskunnan tai perheen elämään erilainen. Hoidot voivat olla raskaampia tai kevyempiä, aiheuttaa kipuja tai pahoinvointia, muutokset elämään voivat olla vain pieniä tai toinen puolisoista voi joutua täysin toisen hoivattavaksi. Joistain sairauksista paranee ja toiset ovat kroonisia eli seurana loppuelämän. Silloin täytyy sopeutua myös sairauden aiheuttamaan jatkuvaan epävarmuuteen.”

Sairaudesta kannattaa puhua avoimesti

Myös lasten kanssa on tärkeä puhua sairastumisesta. Hyvä olisi kertoa myös muille läheisille, työpaikalla tai lasten päiväkodissa ja koulussa. Monet ajattelevat, että sairaus ei kuulu ulkopuolisille, mutta se usein vaikuttaa kuitenkin myös perheen ulkopuolella ja perheen tilanteet voivat näkyä esimerkiksi lasten ja nuorten reagointeina.  Jos lapsi oirehtii, osataan yhdistää se vanhemman sairastumiseen. Lapsi saattaa oirehtia myös paljon myöhemmin, silloin kun aikuiset ovat jo käsitelleet asian ja siirtyneet eteenpäin.

Sairastunut vanhempi saattaa ajatella, että voi siirtää vanhemmuuden toiselle vanhemmalle ja itse vaan sairastaa.  Mikäli perheessä on kaksi vanhempaa, olisi molempien kuitenkin tärkeä pysyä myös vanhemman roolissa, vaikka päävastuu lapsen arjen sujumisesta olisikin väliaikaisesti toisella vanhemmalla.

Parisuhde ei saisi myöskään muuttua vaan hoivasuhteeksi vaan molempien pitäisi olla suhteessa tasaveroisia.

”On myös tärkeää, että kummallakin olisi jotain omaa, esimerkiksi oma harrastus, ja yhteyksiä omiin sosiaalisiin verkostoihin tulisi ylläpitää”, Laru vinkkaa.

”Läheisiltä kannattaa pyytää apua. Jos joku hakee lapsen päiväkotiin tai tuo ruokaa illaksi, se antaa paitsi vähän aikaa levätä, myös tilaisuuden vaikka lapselle jutella jonkun perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa.”

Elämä ennen ja jälkeen

Vakava sairaus on aina vedenjakaja, jonka jälkeen on elämä ennen sitä ja sen jälkeen. Sairauden ei välttämättä tarvitse muuttaa ihmistä kokonaan, mutta usein se laittaa ihmisen pohtimaan omia arvojaan, sitä millaista elämää haluaa elää.

Kriisissä ihmisille tulee usein tarve muuttaa asioita nopeasti, mutta silloin pitää painaa jarrua ja antaa itselle – ja myös puolisolle – aikaa prosessoida asioita. Asiat eivät välttämättä näytä muutaman kuukauden päästä enää samalta.

”Muita isoja ratkaisuja ei kannata tehdä samaan aikaan”, Laru painottaa.

Vakava sairaus saa usein pohtimaan, haluaako elää näin lopun elämäänsä vai kaipaako muutosta. Elämän rajallisuus tulee vastaan ehkä ensimmäistä kertaa.

Palveluita chatissä ja puhelimitse

Parisuhdekeskus Katajassa on matalan kynnyksen verkkopalveluita eli erilaisia päivystys- ja ajanvarauschattejä, joissa voi sekä keskustella asiantuntijan kanssa parisuhteen haasteista sekä ryhmächatteja, joissa keskustelua luotsaa vapaaehtoinen. Myös puhelimitse voi jutella ammattilaisen kanssa.

”Chat on kätevä, koska sinne voi kirjoittaa, vaikka muu perhe olisi läsnä ja kuulisi puhelinkeskustelun.”

Lisäksi Parisuhdekeskus Kataja kouluttaa ja luennoi ja sen sivuilta löytyy paljon tietoa esimerkiksi sairauden vaikutuksesta parisuhteeseen. Kataja tekee yhteistyötä monien järjestöjen – kuten Syöpäjärjestöjen – kanssa.

Koronavuosi nelinkertaisti Parisuhdekeskus Katajan yhteydenottoja matalan kynnyksen palveluissa, joten selkeästi lisääntynyt yhdessäolo perheen kesken on tuonut myös haasteita parisuhteisiin. Toki on myös monia perheitä, joille lisääntynyt yhdessäolo on ollut positiivista ja yhdistänyt perhettä.

”Kun palvelut siirtyivät koronaepidemian takia yhä enemmän verkkoon, se on toisaalta myös helpottanut yhteydenottoja ja luennoille osallistumista ympäri Suomen”, Laru iloitsee.

Maarit Rautio
Kuva Eeva Anundi