Avannehoitaja tukee potilasta elämään avanteen kanssa
Suomessa merkittävä osa avanneleikkauksista tehdään peräsuolen syöpää sairastaville potilaille. Avannehoitaja Inga-Lill Mäkelä tapaa potilaita ennen ja jälkeen leikkauksen.
Avanne on kirurgisesti tehty eritteiden ulostusaukko, joka korvaa luonnollisen ulostuskanavan. Leikkauksessa suolen pää tuodaan vatsanpeitteiden päälle ja potilaalle laitetaan vatsalle avannesidos, pussi, johon suolen sisältö kertyy.
Suomessa todetaan vuosittain 3 300 suolistosyöpää ja määrä on kasvussa. Erityisesti peräsuolen syöpä on lisääntynyt ja potilaat ovat yhä nuorempia.
”Monille heistä joudutaan syöpäleikkauksen yhteydessä tekemään avanne. Tarve riippuu siitä, missä kohtaa syöpä sijaitsee”, avannehoitaja Inga-Lill Mäkelä Meilahden sairaalasta kertoo.
Lähellä peräaukkoa sijaitseva kasvain tarkoittaa yleensä pysyvää avannetta. Mikäli syöpä sijaitsee kauempana sulkijalihaksesta, saatetaan suolenpäät kyetä myöhemmin liittämään takaisin yhteen. Yleensä avanne kuitenkin jätetään syöpähoitojen ajaksi. Joskus tilapäiseksi ajateltu avanne jää pysyväksi.
Potilaiden ikähaitari on laaja, aina nelikymppisistä ikäihmisiin. Meilahden sairaalassa on havaittu hyväksi käytännöksi se, että avannehoitajan vastaanotolla käydään jo ennen leikkausta.
”Siten potilaalle muodostuu käsitys leikkauksen kulusta ja siitä, mitä avanteen kanssa eläminen tarkoittaa. Keskustelemme esimerkiksi harrastuksista, liikunnasta ja seksistä avanneleikkauksen jälkeen. Muutenkin on parempi saada kysymyksiin vastauksia suoraan avannehoitajalta, eikä olla pelkästään nettitietojen varassa”, Mäkelä huomauttaa.
Avanteen hoitaminen on yksinkertaista
Käytäntönä on myös, että samalle avannehoitajalle tullaan uudelleen noin kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Avannehoitaja pyrkii yhdessä potilaan kanssa löytämään keinot mahdollisimman normaaliin elämään, mikä yleensä onnistuukin hyvin.
Monen mieleen nousee paljon kysymyksiä siitä, miten elämä sujuu avanteen kanssa.
”Haluamme tukea arjen saamisessa hyvin käyntiin. Avanteen hoitaminen on harjaantumisen jälkeen yksinkertaista. Vatsan pinnalla oleva sidos on pehmeä hydrokolloidilevy, joka pitää avannepussin paikallaan. Sidostyypistä riippuen pussi joko tyhjennetään tai vaihdetaan. Suoli toimii tahdosta riippumatta, joten avannepussi vaihdetaan tai tyhjennetään suolen toiminnan mukaan esimerkiksi kahdesti päivässä. Sidosta paikallaan pitävä levy vaihdetaan pari kolme kertaa viikossa”, Mäkelä selittää.
Kun sidosvaihdon oppii, se kestää yhtä kauan kuin vessassa käynti. Mäkelä on havainnut työssään, että avanne vaikuttaa monista pelottavalta, koska he eivät tiedä, millainen se käytännössä on. Yleinen pelko on, että paha haju seuraisi koko loppuelämän. Tämä on turhaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana välineet ovat kehittyneet todella paljon: pussit ovat huomaamattomia ja aktiivihiilisuodattimet suodattavat tehokkaasti hajuja.
Syöpäpotilaille syöpädiagnoosi on aina pysäyttävä. Avanteen saaminen on melkoinen lisäshokki, mutta lopulta potilaan kannalta on kuitenkin pääasia, että syöpä saadaan hoidettua. Se helpottaa sopeutumista.
”Pystyn tukemaan keskustelemalla ja kertomalla muiden kokemuksista. Kehotamme jo leikkausta edeltävällä käynnillä tutustumaan potilasjärjestöjen vertaisryhmiin, ja tarjoamme esitteitä ja yhteystietoja. Monet haluavat hyödyntää tämän mahdollisuuden. On tärkeää kuulla, millä keinoin muut ovat päässeet sairautensa kanssa eteenpäin, se valaa luottamusta ja uskoa omaankin selviytymiseen.”
Etenkin nuoremmat käyttävät paljon valtakunnallisen potilasjärjestö Finnilcon Facebook-ryhmiä, joita on sekä potilaille että heidän läheisilleen. On helpompaa hakea apua matalalla kynnyksellä ryhmästä, jos ei olla kasvotusten. Jotkut ihmiset taas tykkäävät käydä paikan päällä tapaamisissa ja voivat myös ystävystyä toisten potilaiden kanssa.
”Haluan korostaa, että normaali elämä avanteen kanssa on yleensä mahdollista”, Inga-Lill Mäkelä painottaa.
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuva: Eeva Anundi
