Suolistosyövän seulominen säästää ihmishenkiä
Väestön ikääntyminen ja länsimainen elämäntapa lisäävät suolistosyöpiä sekä miesten että naisten keskuudessa. Seulontatutkimuksilla voidaan saada kiinni vasta kehittymässä olevat suolistosyövät, jotka voivat olla lähes oireettomia.
Suolistosyöpä on yhteisnimitys paksu- ja peräsuolen syöville, joita todetaan noin 4 000 suomalaisella vuodessa. Kyseessä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä eturauhassyövän ja rintasyövän jälkeen, ja se on siten yleisin molempia sukupuolia koskeva syöpä.
Suolistosyöpä saa alkunsa suolen limakalvon pintakerroksen soluista.
”Suolistosyöpä on erityinen, koska syövällä on usein selvästi näkyvä ja poistettavissa oleva esiaste, jota kutsutaan adenoomaksi. Se on hyvänlaatuinen kasvain, joka voi muuttua pahanlaatuiseksi. Mutta koska kasvu on verkkaista, myös kasvaimen aiheuttamat oireet alkavat niin hitaasti, ettei moni tule kiinnittäneeksi niihin huomiota, gastrokirurgian erikoislääkäri”, professori Toni Seppälä kertoo.
Suolistosyövän oireet myös sekoittuvat helposti muihin vaivoihin, ne ovat hyvin samanlaisia kuin esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä. Yleisimpinä oireina ovat muutokset suolen toiminnassa, kuten ripuli, ummetus ja veri ulosteessa. Uloste voi muuttua verenvuodon takia tummaksi tai sen seassa saattaa olla kirkasta verta. Selvien oireiden ilmaannuttua sairaus voi olla jo pitkällä.
Suolistosyövän merkittävä riskitekijä on länsimainen elämäntapa
”Syöpiä todetaankin kaikissa vaiheissa. Jos paksusuolen tähystyksessä todetaan adenooma, joka on kookas tai jossa on jo vaikeita solumuutoksia, syöpä voidaan estää. Edenneempiä kasvaimia löydetään usein jo oireiden perusteella, mutta myös ihan alkuvaiheen kasvaimet voivat olla oireisia. Joka kuudes syöpä todetaan vaiheessa, jossa etäpesäkkeitä on jo muodostunut.”
Paksu- ja peräsuolisyövistä noin viidessä prosentissa taustalla on korkean sairastumisriskin aiheuttava periytyvä alttius, joista yleisin on Lynchin oireyhtymä.
Tähystys ja koepala todentavat
Suolistosyöpien diagnostiikka sisältää tähystyksen ja koepalojen lisäksi kuvantamistutkimuksia, jotka määrittävät taudin laajuuden. Näillä selvitetään, onko esimerkiksi maksassa tai keuhkoissa etäpesäkkeitä, jotka saattaisivat muuttaa hoitoa.
”Paikallinen, vain suolen seinämässä oleva suolistosyöpä pyritään aina leikkaamaan kasvaimen poistamiseksi. Joskus myös etäpesäkkeet soveltuvat leikattavaksi. Leikkauksessa poistetaan se osa suolta, jossa kasvain sijaitsee, ja pyrkimys on aina leikata niin, että tauti ei paikallisesti pääsisi uusiutumaan. Myöhempää etäpesäkeriskiä voidaan vähentää liitännäislääkehoidoilla”, Seppälä toteaa.
Peräsuolen alueen kasvainten hoito on monimutkaisempaa kuin muun paksusuolen alueella, ja kasvainta voidaan joutua pienentämään leikkausta edeltävällä sädehoidolla. Joskus jäljelle jäävän suolen katkaistujen päiden liittäminen toisiinsa voi olla mahdotonta tai peräaukko on poistettava, jolloin ratkaisuksi jää pysyvä avanne. Peräsuolen matalissa kasvaimissa joudutaan joskus käyttämään väliaikaista avannetta, vaikka suoliliitos onnistuisikin.
”Hoitoja kehitetään jatkuvasti. Näyttää siltä, että immuunivastetta aktivoivilla lääkkeillä voidaan hävittää tietyn tyyppisiä kasvaimia kokonaan, mutta ne eivät kuitenkaan tehoa valtaosaan kasvaimista. Kun tätä onnistumisten osuutta saadaan kasvatettua, tulokset erityisesti levinneen taudin hoidossa paranevat olennaisesti.”
Myös leikkausta edeltävillä hoidoilla voidaan hävittää kasvain. Kehityssuunta on, että tehostetaan alkuvaiheen yhdistelmähoitoja, jolloin lisätään niiden potilaiden määrää, joilla kasvain näyttää häviävän kokonaan ennen leikkausta.
”Tällä hetkellä tutkimus keskittyy ennen leikkaushoitoa annettaviin hoitoihin paikallisissa taudeissa, ja lääkkeiden vastustuskyvyn ymmärtämiseen levinneessä taudissa. Omissa tutkimuksissamme paneudumme erityisesti potilaiden henkilökohtaisten kasvainsolumallien tutkimukseen. Testaamme muun muassa mitkä lääkkeet tehoavat kasvaimeen parhaiten, ja miksi joihinkin kasvaimiin lääkkeet eivät näytä tehoavan”, Seppälä kertoo.
Myös alkoholinkäytön on todettu kasvattavan syöpäriskiä, Toni Seppälä kertoo.
Seulonnat laajenevat
Suolistosyövän seulonnan tarkoitus on havaita suolistosyöpä varhaisvaiheessa, jolloin se on todennäköisemmin parannettavissa. Tavoitteena on vähentää suolistosyövästä johtuvia kuolemia.
Suomessa maanlaajuiset seulonnat aloitettiin vuonna 2022. Aluksi ne kattavat 60–68-vuotiaat, ja vuoteen 2031 mennessä seulonta laajenee siten, että mukana ovat kaikki 56–74-vuotiaat. Seulontaa tehdään kahden vuoden välein. Ihmiset ovat osallistuneet aktiivisesti seulontoihin, testi on helppokäyttöinen ja seulontaohjelmien vaikuttavuus on todettu lukuisissa tutkimuksissa.
Seulontaan kutsuttu saa kotiin kirjeen, jonka mukana on näytteenottoväline sekä ohjeet näytteenottoon. Käytännössä ulostenäyte otetaan itse wc-käynnin yhteydessä ja näyte postitetaan laboratorioon analysoitavaksi mukana tulleessa palautuskuoressa. Mikäli testi antaa siihen viitteitä, tehdään jatkotutkimuksena paksusuolen tähystys.
Joillakin alueilla on ollut vaikeuksia järjestää seulontatoimintaa, jolloin viive päästä tähystystutkimukseen on venynyt valitettavan pitkäksi. Seppälä kuitenkin arvioi, että koska syöpä on usein ollut suolessa jo jopa vuosia, ei viiveellä luultavasti ole taudin kulkuun tai ennusteeseen suurta merkitystä.
”Suolistosyövässä viive jopa oireiden alusta diagnoosiin on aika pitkä, usein esimerkiksi puoli vuotta. Mutta potilaan kannalta on toki henkisesti hyvin raskasta odottaa pääsyä tutkimukseen, joka kuuluisi järjestää nopeasti. Seulontatähystykset ovat hyvin vaikuttavaa toimintaa, ja sairaanhoitoalueiden tulisi kohdentaa näiden hoitopolkuun riittävästi resursseja.”
Jopa 20–30 prosenttia leikattavista syövistä on löytynyt seulonnan ansiosta
Nykyään jopa 20–30 prosenttia leikattavista syövistä on löytynyt seulonnan ansiosta. Varhainen toteaminen parantaa ennustetta ja vähentää tarvetta antaa intensiivisiä liitännäishoitoja.
”Joissakin maissa paksusuolen tähystykset aloitetaan ensisijaisena seulontamuotona jo 40–45-vuotiaana, ja esiastemuutosten poistamisen tähystyksessä on todettu myös vähentävän sairastumisriskiä”, Seppälä huomauttaa.
Yleistyy nuorempien keskuudessa
Suolistosyöpä on yleinen tauti ja etenkin levinneiden muotojen ennuste on huono. Länsimaisena piirteenä on lisäksi nähtävissä, että nimenomaan nuorella iällä alkava paksusuolisyöpä on yleistymässä.
”Kaikkiaan suolistosyöpien määrä on yhä lisääntymässä ja tässä väestön ikääntyminen on syynä absoluuttisen ilmaantuvuuden kasvuun. Ennen kuin seulonta on päässyt alkamaan koko laajuuteensa, myös se kasvattaa todettujen syöpien lukumäärää. Sen lisäksi on vielä aivan varsinaisen iästä riippumattoman ilmaantuvuuden kasvu, mikä näyttää olevan seurausta todellisesta suolistosyövän yleistymisestä”, Seppälä pohtii.
Omaa sairastumisriskiään voi pienentää elämäntavoillaan
”Tiedämme, että suolistosyövän merkittävä riskitekijä on länsimainen elämäntapa. Etenkin ruokavalio, joka sisältää paljon punaista lihaa, prosessoituja lihatuotteita, eläinperäistä rasvaa ja vähän kuitua, lisää todennäköisyyttä sairastua suolistosyöpiin. Myös alkoholinkäytön on todettu kasvattavan syöpäriskiä, kun taas huolehtimalla riittävästä liikunnasta ja kasvisten lisäämisestä ruokavalioon sitä voi pienentää.”
Teksti Arja-Leena Paavola
Kuvat: Vesa Tyni
Artikkeli julkaistu Syöpä-lehdessä 2/2024
- Perheen talous kovilla syövän vuoksi
- Minä toivon: Kuolevaisuuden hyväksyminen osaksi elämää
- Taidekummeilta kosketus kulttuuriin
- Nuori hyväntekijä Mauno Luoma
- ”On tärkeää, että vanhemmat eivät jää yksin selviytymään”
- Aistimatka: Mitä kuuluu syömiseesi?
- Liikunta tulee osaksi hoitosuosituksia
- Väsymys johtuikin suolistosyövästä