Digitaalinen palvelu asettaa potilaan keskipisteeseen

Digihoitopolku tarjoaa sairastuneelle näkymän tulossa oleviin hoitoihin ja niiden aikatauluun. Lisäksi  sairastunut voi olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan ajasta ja paikasta riippumatta ja kertoa esimerkiksi hoitojen aiheuttamista sivuoireista.

”Digitaalinen palvelu ei korvaa mitään kasvokkain saatavaa palvelua, vaan täydentää sitä”, suunnittelija Maijastiina Rekunen läntisestä syöpäkeskuksesta kuvailee.

Siitä voi olla hyötyä myös vaikeiden asioiden käsittelyssä. Jollekulle voi olla vaikea ottaa lääkärin kanssa puheeksi esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvät asiat, mutta digitaalisessa palvelussa kynnys on matalampi.

Tyksissä nykyisestä digipalvelusta tykkäävät sekä potilaat että henkilökunta. Syykin on selvä: molemmat on päässeet mukaan kehittämään palvelua, ja vaikuttamaan siihen, millainen se on.

Eri sairaanhoitopiireissä on käytössä erilaisia digitaalisia työkaluja. Turun yliopistosairaalan alueella päätettiin noin seitsemän vuotta sitten kehittää oma digitaalinen palvelu.

Maijastiina Rekunen teki opinnäytetyönsä digitaalisista palveluista, jossa hän selvitti sekä sairastuneiden että hoitohenkilökunnan kiinnostusta ja kokemuksia käyttää näitä palveluita. Sairastuneet olivat paljon innokkaampia ja valmiimpia palvelun käyttöön, hoitohenkilökunta oli epäilevämpi.

Tyksissä käytetään Terveyskylän digihoitopolkuja osana potilaiden hoitoa.
Terveyskylä on yliopistosairaaloiden yhdessä kehittämä julkinen verkkopalvelu, joka tarjoaa luotettavaa ja asiantuntijoiden tuottamaa tietoa sairauksista, niiden hoidosta sekä hyvinvoinnin tukemisesta. Palvelussa on laaja valikoima verkkosisältöjä, digitaalisia hoitopolkuja ja etäpalveluita, jotka tukevat sekä potilaita että ammattilaisia.

”Sisällöt on suunniteltu ja tuotettu yhteistyössä eri yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden kanssa, ja ne perustuvat ajankohtaiseen tutkimustietoon ja hoitokäytäntöihin”, Maijastiina Rekunen selvittää.

Digihoitopolulle heti diagnoosin jälkeen

Nykyinen palvelu toimii Tyksissä niin, että kun syöpään sairastunut saa diagnoosin, hän pääsee yleensä heti digihoitopolulle. Digihoitopolkuja on käytössä jo lähes 30. Kaikki eivät suinkaan ole syöpäpolkuja, vaan esimerkiksi sydänsairauksilla on digihoitopolku.

Digihoitopolku tarjoaa sairastuneelle mahdollisuuden saada luotettavaa tietoa sairaudestaan ja olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelun kautta potilas voi myös raportoida hoidon sivuoireista, lähettää viestejä hoitavalle taholle sekä tarvittaessa jakaa kuvia, jotka tukevat hoidon arviointia ja seurantaa.

Digihoitopolun käyttöä kartoittaneen kyselyn perusteella potilaat kokevat palvelun pääosin helppokäyttöiseksi. Vaikka yksittäisiä epäjohdonmukaisuuksia esiintyi, kokonaisvaikutelma oli myönteinen.

”Potilaat kokivat, että digihoitopolku lisää turvallisuuden tunnettaja että he pystyvät hyödyntämään sitä osana omaa hoitoaan”, Rekunen kertoo.

Tällä hetkellä tekeillä on ohjausvideo siitä, miten digipalvelua käytetään.

Palvelusta tukea hoitojen aikana

Digihoitopolku tukee lääkärin laatimaa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa tarjoamalla potilaalle ajankohtaista tietoa ja ohjausta tulevista hoidoista, ja auttaa valmistautumaan niihin. Sisältöjä voidaan personoida potilaan tilanteen mukaan – esimerkiksi, jos potilaalle ollaan aloittamassa solunsalpaajalääkehoitoa, hänelle voidaan tarjota video, jossa kerrotaan lääkehoitoon liittyviä ohjeita.

Hoidon alkuvaiheessa, erityisesti lääkehoidon aloituksen yhteydessä, huomio keskittyy usein siihen, että hoidot saadaan toteutettua turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Vastaanotolla ei aina ehditä käydä läpi kaikkia asioita, joista potilas toivoo saavansa tietoa tai jotka voivat olla tärkeitä myöhemmässä vaiheessa.

Digihoitopolku tarjoaa tärkeän lisätuen: palvelusta löytyy sisältöä myös niistä aiheista, jotka saattavat jäädä vastaanotolla vähälle huomiolle – esimerkiksi läheisten jaksamisesta ja siitä, mistä he voivat saada tukea. Potilas voi palata rauhassa asioihin, joista lääkärin kanssa keskusteltiin ja saada ohjausta sekä tietoa omaan tilanteeseensa liittyen.

Potilas näkee, mitä hoitopolulla on tulossa

Alkuvaiheessa potilaat ovat usein aika eksyksissä, ja tuo turvaa, että digihoitopolulta saa tietoa ja ohjausta tulevista hoidoista. Toisaalta jotkut kysymykset tulevat mieleen vasta seurantavaiheessa, ja digipalvelu on kätevä kanava lähettää kysymyksiä myös siinä vaiheessa.

Kalenteriosioon hoitohenkilöstö voi ohjelmoida tulevia tapahtumia, esimerkiksi kyselyitä. Immuuniaktivaatiovapauttajahoitopotilailla voi tulla haittavaikutuksia, joihin pitää reagoida nopeasti. Tässä hoidossa olevat saavat kyselyitä alussa viikon välein. Jos potilas vastaa mihin tahansa kysymykseen kyllä, siitä tulee tieto sairaanhoitajalle, joka konsultoi lääkäriä ja jompikumpi on potilaaseen yhteydessä.

Palvelusta potilas saa tietoa myös hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä teemoista, kuten ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta ja levosta sekä päihteettömyydestä. Nämä aiheet ovat tärkeitä sekä hoitojen aikana että seurantavaiheessa.
– Hyvinvointi ja jaksaminen -osio on ollut pidetty. Siellä on tietoa myös parisuhdeasioista ja seksuaalisuudesta. Täältä saa vaikkapa tiedon, että on olemassa seksuaalineuvoja, johon voi olla yhteydessä.

Digihoitopolku tukee potilasta myös kuntoutumisvaiheessa tarjoten tietoa ja ohjausta toipumisen tueksi. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaille on tarjolla tietoa tukihihan käytöstä ja rintaproteeseista. Leikkauksen jälkeen rintasyöpäpotilaat kutsutaan mukaan ryhmächattiin, jossa on paikalla terveydenhuollon ammattilaisia vastaamassa kuntoutukseen liittyviin kysymyksiin. Keskusteluun voi osallistua nimettömästi, ja chatin lopuksi ammattilaiset poistuvat, jolloin sairastuneet voivat halutessaan jatkaa keskustelua keskenään.

Potilaista noin 80 prosenttia käyttää sähköisiä palveluita. Ihan kaikki eivät pysty, se vaatii vahvan tunnistuksen eli käytännössä pankkitunnukset.

”Ei ole välttämättä vain taidoista kiinni, monet iäkkäät käyttävät palvelua sujuvasti. Ja jotkut nuoremmat taas eivät halua käyttää digipalvelua.”

Jatkuvaa kehittämistyötä

Järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja uusia ominaisuuksia otetaan käyttöön. Aina on kuitenkin mietittävä, miten palvelu sopii osaksi potilaan hoitopolkua. Jos potilas täyttää palveluun esimerkiksi kyselyjä, jonkun on ne myös katsottava ja vastattava potilaalle.

Käyttäjät ovat arvioineet sisältöä, mikä osio toimii ja mikä ei, mitä puuttuu. Henkilökunta on osallistettu kehittämiseen muun muassa kuntoutusohjaaja on tehnyt oman osionsa, samoin seksuaalineuvoja. Myös Syöpäjärjestöt on ollut mukana tekemässä sisältöjä.

Kun käyttäjiltä on kyselty kokemuksia palvelusta, yli 70 prosenttia vastaajista on halunnut käyttää sitä. Kyselyissä selvisi myös, että potilaat toivova viestin aikataulumuutoksista mieluummin digipalveluun kuin että heille soitetaan muutoksista.

”Tämä yllätti ammattilaiset, jotka kuvittelivat, että kaikki haluavat, että heille soitetaan”, Rekunen nauraa.

Palvelu vaatii jatkuvaa kehittämistä. Uuden palvelun käyttöönotto vaatii usein myös muutosta toimintatavoissa.

Teksti Maarit Rautio
Kuvat Pasi Leino