Irtosolututkimus

Eri elimistä irronneiden solujen (esimerkiksi yskösten ja virtsansolujen) tai potilaasta varta vasten irrotettujen solujen (esimerkiksi mahan limakalvon harjauksessa, kohdunsuun pyyhkäisyssä tai ohutneulabiopsiassa saatujen solujen) mikroskooppitutkimus, jonka tarkoituksena on etsiä syöpäsoluja tai syöpään viittaavia solumuutoksia. Esimerkiksi Papa-koe on irtosolututkimus.

Lue artikkeli

Itusolukasvaimet

Munasarjoissa ja kiveksissä esiintyviä yleensä pahanlaatuisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa sukusoluista tai niiden esiasteista (esimerkiksi kiveksen seminooma ja teratooma, munasarjojen dysgerminooma).

Lue artikkeli

Interferonit

Viruksella käsiteltyjen solujen tuottamia aineita, joilla on virusinfektioita ehkäisevä ominaisuus. Teollisesti valmistettuja interferoneja käytetään myös joidenkin syöpämuotojen hoidossa (vertaa Biologinen hoito).

Lue artikkeli

Interleukiinit

Lymfosyyttiryhmän solujen tuottamia valkuaisaineita, jotka kuuluvat ns. biologisiin vasteenmuuntajiin ja jotka säätelevät eri tavoin immuunijärjestelmän muiden solujen toimintaa. Interleukiineja on käytetty myös syövän hoitoon.

Lue artikkeli

Ileostooma

Ohutsuoliavanne. Leikkauksessa tehty aukko ohutsuolesta vatsaniholle. Ileostoomapotilaan suolensisältö poistuu peräaukon asemesta ileostooman kautta.

Lue artikkeli

Ileum

Sykkyräsuoli. Ohutsuolen loppuosa, joka päättyy paksusuoleen.

Lue artikkeli

Ilmaantuvuus

Sairastuvuus, insidenssi. Tiettyyn tautiin määräajassa (tavallisesti vuodessa) sairastuneiden luku suhteutettuna väestön määrään. Käsitettä käytetään epidemiologisessa tutkimustyössä kuvaamaan taudin yleisyyttä (vertaa Kuolleisuus).

Lue artikkeli

Immunoglobuliini

Vasta-aine, joka on syntynyt elimistön immunologisen järjestelmän reagoidessa antigeeniin. Vasta-aineet luokitellaan viiteen tyyppiin: immunoglobuliinit A, D, E, G ja M (IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM). Esimerkiksi multippelissa myeloomassa ja Waldenströmin makroglobulinemiassa veressä on runsaasti immunoglobuliineja (vertaa Antigeeni, Paraproteinemia).

Lue artikkeli

Immunohistokemiallinen tutkimus

Laboratoriomenetelmä, jossa kasvaimesta tehdystä kudosleikkeestä tutkitaan mikroskoopissa tiettyjen valkuais- eli proteiinimolekyylien esiintymistä kasvainsoluissa näitä molekyylejä vastaan valmistettujen vasta-aineiden avulla. Pyrkimyksenä on tarkentaa kasvaimen tyypitystä, joka vaikuttaa hoidon valintaan. Tavanomaisen valomikroskopian ohella immunohistokemialliset tutkimukset ovat keskeinen osa syövän laboratoriodiagnostiikkaa.

Lue artikkeli