Hoitotahto tuo toiveesi julki
Hoitotahto on tärkeä asiakirja, jolla voit kertoa toiveesi hoidostasi ja hoivastasi silloin, kun et itse pysty tahtoasi ilmaisemaan. Kaikkien kannattaa tehdä hoitotahto ajoissa.
Koskaan ei tiedä, mitä elämässä sattuu ja tapahtuu. Esimerkiksi äkillisesti voi joutua onnettomuuteen, joka johtaa tajuttomuuteen. Muistisairaus voi edetä niin, ettei sairastunut enää ole kykeneväinen päättämään asioistaan. Myös muu krooninen sairaus kuten syöpä, saattaa johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen.
”Hoitotahdon laatimista kannattaa miettiä jokaisen, sillä koskaan ei voi tietää, milloin sille tulee yllättävä tarve. Asianomainen ilmaisee tahtonsa siitä, millaista hoitoa tai hoivaa hän toivoisi saavansa, jos hän ei pysty osallistumaan päätöksentekoon. Hoitotahto tukee ihmisen itsemääräämisoikeutta”, kertoo tutkija Pirita Forsius Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Etukäteen on hyvä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa, mitä tilanteita omaan sairauteen saattaa liittyä ja mihin olisi hyvä varautua. Hoitotahto astuu voimaan vasta silloin, kun oma kyky tehdä päätöksiä on heikentynyt.
Kieltoja noudatetaan
Tyypillisesti hoitotahtoon halutaan kirjata esimerkiksi elvytyskielto. Myös muut hoitoa rajaavat kiellot kuten keinoruokinta- tai hengityslaitekielto ovat yleisiä.
Hoitotahdossa voi siis määritellä, milloin luovutaan hoidoista, jotka ylläpitävät elintoimintoja keinotekoisesti tai pidentävät elämää vain lyhytaikaisesti. Hoitotahdossa voi myös ilmaista toiveensa vaikkapa kivunhoidosta.
Forsiuksen mukaan hoidon rajaukset sitovat hoitohenkilökuntaa, mutta viime kädessä lääkäri päättää hoidosta tilannekohtaisesti ihmisen parhaaksi.
Jos onnettomuuteen joutuvalla toipuminen on mahdollista, tehdään kaikki mahdollinen ihmisen pelastamiseksi. Jos taas kroonista sairautta sairastavalla ei ole toivoa paranemisesta, kieltoja noudatetaan.
Toki hoitotahtoon voi kirjata toiveen, ettei hoidoista luovuta ja että elämää ylläpidetään kaikin keinoin. Hoitohenkilökunnan pyrkii kunnioittamaan toiveita hoidosta, hyvästä elämästä, elämänarvoista, vakaumuksesta ja myös arvokkaasta kuolemasta.
Hoitotahdossa voi myös mainita, kenelle saa luovuttaa hoitoa koskevia tietoja. Lisäksi voi valtuuttaa toisen henkilön tekemään tarvittavat hoitopäätökset.
Parasta olisi, kun jokainen ilmaisisi toiveensa ajoissa.
”Hoitotahto voi sisältää myös hoivaan liittyviä, arkisempia toiveita, kuten lempimusiikkinsa tai -ruokansa ja millaisessa ympäristössä haluaisi tulla hoidetuksi. Ammattilaiset ja läheiset pyrkivät noudattamaan toiveita mahdollisuuksien mukaan. Ne helpottavat heidänkin päätöksentekoaan”, toteaa Forsius.
Hoitotahto löytyy Omakannasta
Hoitotahdon voi tehdä valmiille lomakkeelle – niitä on saatavilla esimerkiksi THL:n tai Muistiliiton verkkosivuilta. Terveyskirjastossa on hoitotahtomalleja. Hoitotahdon voi kertoa myös suullisesti hoitohenkilökunnalle, joka kirjaa sen potilas- tai asiakastietoihin. Omaisille ja hoitavalle lääkärille on hyvä kertoa, että hoitotahto on olemassa ja mistä se löytyy.
Hoitotahdon voi tallentaa tekstinä lomakkeelta Omakantaan, josta se on helposti löydettävissä.
”Kassakaapista tai tallelokerosta kukaan ei löydä hoitotahtoa silloin, kun sitä tarvitaan. Todistajat eivät ole välttämättömiä, mutta onhan hoitotahto aina pätevämpi, jos siinä on ulkopuoliset todistajat.”
Forsius korostaa, että hoitotahto on syytä tarkistaa muutaman vuoden välein. Mieli on voinut muuttua ja lääketiedekin mennä eteenpäin. Jos tekee uuden hoitotahdon, uusi päiväys on paikallaan, ettei saatavilla ole monia tahdonilmaisuja.
Hoitotahdon toivoisi yleistyvän. Forsiuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevista muistisairaista joka kolmas on tehnyt hoitotahdon. Hän epäilee, että koko väestön osalta luku on vielä pienempi. Parasta olisi, kun jokainen ilmaisisi toiveensa ajoissa.
Teksti: Tarja Västilä
