Koronaepidemia pakotti löytämään uusia ratkaisuja syöpäpotilaiden hoidossa

Pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 syöpädiagnoosien määrä laski, mutta palasi pian lähes normaalille tasolle. Suomen yliopistosairaaloiden laajassa yhteistutkimuksessa seurataan koronavirusepidemian vaikutuksia syöpäpotilaisiin ja heidän syöpähoitoihinsa viiden vuoden ajan.

Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2020 diagnosoitiin 1400 eli neljä prosenttia vähemmän syöpätapauksia kuin edeltävänä vuotena. Tämä siitä huolimatta, että syövän määrä yleisesti nousee vuosittain jo väestön ikääntymisen vuoksi.

”Verrattuna moniin muihin länsimaihin diagnoosimäärien pieneminen olisi tämän mukaan kuitenkin Suomessa selvästi vähäisempää. Joissain EU-maissa seulonnat, syövän hoito ja diagnostiikka ajettiin täysin alas keväällä ja kesällä 2020. Tämä voi mahdollisesti näkyä levinneempinä syöpinä ja huonompina potilaiden selviytymislukuina tulevaisuudessa”, HUSin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja, professori Peeter Karihtala toteaa.

Jo pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 suomalaiset syöpätautien erikoislääkärit tekivät syöpäkohtaisia, tarkkoja suunnitelmia pandemiatilanteen pahentumisen varalle. Hoito-ohjelmiin lisättiin matalammalla kynnyksellä tulehduksia estäviä valkosolukasvutekijöitä ja suosittiin suun kautta otettavia syöpälääkkeitä sairaalakäyntien vähentämiseksi. Viikoittaisia hoitoja muutettiin teholtaan vastaaviksi, mutta harvemmin annosteltaviksi. Samalla hoitoja myös tauotettiin herkemmin rauhallisessa etäpesäkkeisessä tautitilanteessa. Näistä rajoituksista päästiin nopeasti palamaan normaalikäytäntöihin.

Syöpäleikkauksia jatkettu normaalisti

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila varoitti MTV:n haastattelussa 28.12. 2021, että vaikka vielä pystytään tekemään syöpäoperaatioita, ei ole takeita siitä, että niin voidaan tehdä tulevaisuudessa, mikäli koronatilanne heikkenee ja henkilöstöpula samanaikaisesti pahenee.

”Ainakaan vielä ei onneksi ole jouduttu tilanteeseen, jossa syöpäleikkauksia olisi peruttu pandemian vuoksi tai parantavaksi tarkoitettuja hoitoja jouduttu siirtämään tai perumaan. Yksittäisissä tapauksessa potilaan ollessa koronainfektiossa tai karanteenissa hoitoja on voitu toki siirtää. Onneksi syöpäpotilaat ovat olleet rokotusjonossa koko ajan ensimmäisten joukossa, ja he ovat olleet ahkerasti myös rokotuksia ottamassa”, Karihtala toteaa.

HUSin syöpäklinikalla pidemmät viiveet on pystytty estämään toistaiseksi hyvin. Siitä suuri kiitos kuuluu venyneelle ja lisätöitä tehneelle hoito- ja lääkärihenkilökunnalle.

”Potilaiden henkiseen jaksamiseen liittyen voisin kuvitella, että yksinäisyys on entisestään korostunut, kun kasvotusten saatavien tukimuotojen mahdollisuudet ovat olleet vähäisempiä ja sosiaaliset kontaktit muutenkin minimissä. Onneksi vertaistukea ja psykologistakin apua on mahdollista saada myös etänä, joskaan nämä eivät täysin korvaa kasvotusten annettavaa tukea.”

Potilastutkimukset jatkuvat ennätystahtia

Peeter Karihtalan mukaan tähän mennessä pandemian vaikutukset potilastutkimukseen ovat olleet yllättävän vähäisiä. Aluksi useissa tutkimuksissa potilasrekrytointi tilapäisesti lopetettiin, mutta rekrytoinnit aloitettiin pian uudestaan ja esimerkiksi HUSin Syöpäkeskuksessa on nyt meneillään ennätysmäärä kliinisiä potilastutkimuksia syöpäpotilaille.

”Keskeinen vaikutus liittyy seurantoihin, kun etenkin pandemian alkuvaiheessa kontrollikäyntejä muutettiin puhelinvastaanotoiksi. Sittemminkin useissa sairaaloissa on pidetty yllä näitä etävastaanottoja, mutta alueellinen vaihtelu on melko suurta. Aivan kokonaan syöpäpotilasta ei voi missään nimessä pelkästään etänä hoitaa, vaan syövän hoito vaatii säännöllisiä tapaamisia, erityisesti kun potilaalla on aktiivinen hoitovaihe kyseessä. Todennäköisesti jo hoidettujen syöpien seurannoissa tullaan jatkossa siirtymään enemmänkin etävastaanottoihin.”

Syöpäpotilailla useisiin hoitoihin liittyy lisääntynyt infektioalttius ja koronavirus on tässä yksi merkittävä lisätekijä muiden bakteeri- ja virusinfektioiden joukossa. Sytostaattihoitojen aikana potilaita perinteisesti kehotetaan välttämään infektioherkkiä tilanteita ja nyt pandemian aikana tämä on erityisesti korostunut.

”En usko, että koronapandemialla on juurikaan syöpäpotilaiden elinaikaan liittyviä vaikutuksia, mahdolliset vaikutukset voivat liittyä viivästyneisiin diagnooseihin ja selviävät siis vasta myöhemmin”, Karihtala arvioi.

Laaja koronavirusseurantatutkimus syöpäpotilailla

Elokuussa vuonna 2020 HUSin Syöpäkeskuksessa aloitettiin kansallinen koronavirusseurantatutkimus syöpäpotilailla. Yliopistosairaaloiden laajassa yhteistutkimuksessa seurataan koronavirusepidemian vaikutuksia syöpäpotilaisiin ja heidän syöpähoitoihinsa viiden vuoden ajan. Tutkimuksessa ovat mukana Syöpäkeskuksen lisäksi syöpätautien klinikat Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista. Syöpätautien professori, ylilääkäri Arja Jukkola on mukana tutkimuksessa Taysin osalta. Yhtenä tutkimuskohteena on pandemian vaikutus syöpäpotilaiden elämänlaatuun.

”Potilaat ovat tietenkin olleet huolissaan tilanteesta. Jotkut potilaat ovat pelänneet tulla sairaalaan vastaanotolle koronan pelossa. Kuitenkin mielestäni pandemian pitkittyessä tilanne on rauhoittunut. Omaisia ei jossain vaiheessa ole suositeltu tulemaan mukaan vastaanotoille, nytkin rajoituksia on. Tietyille käynneille, kuten ensikäynnille, voi omainen tulla mukaan, tai muillekin, jos potilas ei pysty muiden sairauksien takia ymmärtämään hänelle annettua informaatiota syövästään”, professori Arja Jukkola kertoo.

Mielestäni potilaat eivät ole saaneet huonompaa hoitoa epidemiasta huolimatta.

Osastoilla vierailevien omaisten määrää on jouduttu rajoittamaan, mutta saattohoitopotilaiden kohdalla vierailut on pyritty järjestämään joustavasti. Suosituksena on, etteivät potilaat tai omaiset tule sairaalaan flunssaisena ja että he käyttävät maskia.

”Koronaan sairastuneiden syöpäpotilaiden määrä on pysynyt melko vähäisenä sairaalan turvatoimien ansiosta. Syöpäpotilaat ovat olleet ensimmäisten rokotettavien joukossa, mutta kaikissa tilanteissa syöpäpotilaille ei kehity vasta-aineita kovin hyvin immuunipuutoksesta johtuen. Koronaan on sairaanhoitopiirissämme menehtynyt kuitenkin hyvin vähän syöpäpotilaita.”

Fyysisten käyntien määrää vähennetty

Myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tehty erilaisia järjestelyjä koko korona-ajan, kuten perustettu etävastaanottoja potilaille. Tämä vähensi fyysisten käyntien määrää ja lisäsi puheluiden tai videopuheluiden käyttöä.

”Vaikeista olosuhteista huolimatta sairaanhoitopiirissämme olemme onnistuneet hyvin syöpäpotilaiden hoidossa koronan aikana. Jos epidemia vielä kovin pitkittyy, voi tulla lisää haasteita.”

Jukkolan mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että potilaat eivät ole lähteneet koronan tarttumisen pelon takia hakemaan apua perusterveydenhuollosta tai aikaa on ollut hankala saada. Lisäksi on syntynyt mielikuva, että taudit diagnosoidaan levinneempinä. Mitään tarkkoja lukuja tai tilastoja ei ole vielä saatavilla levinneemmän taudin todellisista määristä.

”Lähetteiden määrä ei sairaanhoitopiirissämme sen sijaan ole vähentynyt. Kaikki kiireellinen syöpään liittyvä leikkaustoiminta, syövän onkologinen lääkehoito ja sädehoito on pääpiirteissään voitu järjestää tähän mennessä erityisjärjestelyin ja henkilökunnan venymisen avulla. Mielestäni potilaat eivät ole saaneet huonompaa hoitoa epidemiasta huolimatta.”

Teksti Arja-Leena Paavola
Kuva