Maarit Bärlund: Suuntana yhä yksilöllisempi syövän hoito

Jokainen syöpä on oma ainutlaatuinen yhdistelmänsä erilaisia geenimutaatioita. Tieto syövän genetiikasta on lisääntynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Syöpäkasvaimen geenejä tutkimalla voimme löytää lääkkeitä, jotka tehoavat juuri kyseisen potilaan syöpätyyppiin. Vastaavasti voidaan välttää hoitoja, joista ei suurella todennäköisyydellä ole hyötyä ja joita ei kannata edes kokeilla. Samaa syöpää sairastavien potilaiden hoitosuunnitelmissa voi siksi olla merkittäviä eroja”, syöpätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Maarit Bärlund Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Parhaita hoitovaihtoehtoja käsitellään moniammatillisissa syöpäpotilaiden hoidon suunnittelukokouksissa, joita kutsutaan englanninkielisen lyhenteen mukaisesti MDT-kokouksiksi. Kokoukset ovat jo vakiintuneet osaksi hoitokäytäntöjä.

”MDT-kokouksiin osallistuu eri alojen asiantuntijoita, jotka arvioivat potilaan tilanteen. Kun hoitosuosituksia tehdään yhdessä, hoidon kulku selkeytyy ja päätöksenteko nopeutuu, mikä voi vähentää viivettä hoitojen aloittamisessa. Potilaan kannalta se on tärkeää.”

Parasta kullekin potilaalle

Taysin Syöpäkeskuksen rintasyöpätiimin MDT-kokouksiin osallistuu radiologian, patologian, syöpätautien, plastiikkakirurgian ja yleiskirurgian erikoislääkäreitä ja syöpäsairaanhoitaja.

”Kokouksissa käsitellään diagnostiset löydökset ja potilaan tilanne. Tiimissä arvioidaan, onko juuri kyseisen potilaan kohdalla parasta aloittaa syöpälääkehoidolla kasvaimen pienentämiseksi ennen leikkausta, vai edetäänkö suoraan leikkaukseen. Kirurgit ovat nykyään hyvin erikoistuneita eri syöpiin ja leikkaustekniikoihin. Kokonaistilanteen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös potilaan soveltuvuus syöpätutkimuksiin”, Bärlund selittää.

Joissakin syövissä voi olla useita hoitovaihtoehtoja. Potilaan ikä ja yleiskunto vaikuttavat. Monet syöpään sairastuneista ovat iäkkäitä, mutta eivät suinkaan kaikki. Erityisesti tiettyjä perinnölliseen alttiuteen liittyviä syöpiä voi tulla myös nuoremmille ihmisille.

Yksilöllisestä syövänhoidosta puhuttaessa keskitytään usein taudin ominaisuuksiin ja syövän hoitomahdollisuuksiin. Bärlundin mukaan kyse on paljon laajemmasta asiasta. Kaiken lähtökohta on yhteistyö potilaan kanssa.

”Yksilöllisessä syövänhoidossa hoitosuunnitelma tehdään ottamalla huomioon potilaan psykofyysinen tilanne sekä syövän mahdollinen levinneisyys. Syöpälääkäri arvioi kokonaiskuvan perusteella tilanteen. Potilaan omat toiveet otetaan huomioon päätettäessä yhdessä, miten hoidoissa lähdetään etenemään”, Bärlund korostaa.

Syövän geeniprofilointi yleistyy

Laajat geenipaneelit, joissa tutkitaan kerralla useita eri geenejä, tulevat yleistymään. Syövän geeniprofilointi on jo osa nykyistä hoitokäytäntöä esimerkiksi ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä tietyin kriteerein. Geeniprofilointi tehdään potilaan verinäytteestä tai kasvaimesta otetusta koepalasta. Syöpäsolujen geenimuutoksia tunnistamalla voidaan valita kohdennettuja lääkkeitä ja hoitoja.

”Esimerkiksi rintasyövän kohdalla selvitetään käytännössä aina, onko HER2-geeni aktivoitunut. HER2-positiivinen tauti on aggressiivinen, mutta uusien lääkkeiden myötä ennuste on parantunut todella paljon ja potilas voi hyötyä tietyistä lääkehoidoista. Näitä täsmälääkkeitä on nykyisin saatavilla useita”, Bärlund huomauttaa.

”Rintasyövän alle 60-vuotiaiden geenitesteissä määritellään, onko kyse periytyvästä geenivirheestä, joka lisää syöpäriskiä. Perinnöllinen geenivirhe vaikuttaa leikkausmenetelmään, ja silloin joudutaan usein poistamaan rintakudokset kokonaisuudessaan uusimisriskin vuoksi. Leikkauksen jälkeisellä lääkehoidolla pyritään estämään syövän uusiminen, sillä rintasyöpäsoluja voi jäädä elimistöön. Korkean riskin perinnöllisen BRCA1/2-virheen kantajalle on nyt myös saatavilla täsmälääke liitännäishoitoon.”

Painopiste tehokkaissa hoidoissa

Nykyhoidoilla valtaosa paikalliseen rintasyöpään sairastuneista paranee. Syövät ovat erilaisia ja kullakin potilaalla on juuri hänen sairastamaansa syöpään sopivat hoidot. Hoitojen kehitys vaihtelee eri syöpien kohdilla. Esimerkiksi perinnöllisyyden selvittäminen on nyt tullut levinneeseen kastraatioresistenttiin eturauhassyöpään, jossa syöpä etenee, vaikka veren testosteronitaso on saatu madallettua. Myös sappitiehytsyöpään on viimevuosina saatu tehokkaita täsmälääkkeitä eri geenimuutoksiin.

Tietyissä rintasyövissä ei voida varmuudella tietää, hyötyykö potilas solunsalpaaja- eli sytostaattihoidoista liitännäishoitona. Oncotype DX -geenitestistä saadaan tarvittavaa tietoa hoidon perusteeksi: mikäli testitulos osoittaa, että potilas ei tulisi hyötymään solunsalpaajista, voidaan turvallisesti luopua niistä ja säästää potilas rankoilta hoidoilta.

”Ihmisen yksilöllinen lääkeaineen aineenvaihdunta pyritään myös saamaan selville. Hoidon haittojen hallinnointiin liittyen voidaan testata DPD-entsyymin puutos, joka sekin on perinnöllinen ominaisuus. DPD-entsyymi puutos voi altistaa syöpäpotilaan vakaville haittavaikutuksille fluoropyrimidiineihin kuuluvien syöpälääkkeiden käytön yhteydessä”, Bärlund kertoo.

Palkitsevaa työtä kehittyvällä alalla

Lääkärin kannalta syöpäpotilaiden parissa työskentely on kiitollista työtä, sillä potilaat todella arvostavat saamaansa hoitoa.

”Koen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä tätä työtä. Syöpälääkärin vastaanotolle tulevat potilaat ovat jo saaneet diagnoosin ja pahin shokkivaihe on siten mennyt ohi. Monet hankkivat myös paljon tietoa sairaudestaan, mikä on hyvä asia. Tiedon antamisessa potilasjärjestöt ovat tärkeässä roolissa, erityisesti rintasyöpäpotilailla on todella hyvät ryhmät”, Bärlund kiittelee.

Nykyään medioissa esimerkiksi julkisuuden henkilöt saattavat kertoa omasta sairastumisestaan. Se tuo myös muille rohkeutta hakeutua tutkimuksiin ja osaltaan poistaa syöpiin liittyvää pelkoa ja stigmaa.

Bärlundin ura alkoi 25 vuotta sitten. Sinä aikana syöpähoidot ovat kehittyneet valtavasti. Hänen oma äitinsä kuoli syöpään, kun Bärlund itse oli vielä lapsi. Se on ollut merkittävä motivaattori työssä.

”Lääketieteen opintojen aikana lähdin tekemään geenitutkimusta ja analysoin rintasyöpää aiheuttavaa HER2-geeniä. Tutkimustyö oli äärettömän mielenkiintoista. Alun perin tarkoituksenani ei kuitenkaan ollut päätyä syöpälääkäriksi. Olin ajatellut, että syöpälääkärin työ olisi synkkää ja raskasta. Lähdin kuitenkin kokeilemaan ja se veikin sydämen mennessään”, Bärlund muistelee.

”Työ on hyvin antoisaa, ja potilaat ovat mahtavia. Meille hakeutuu töihin huumorintajuista ja hienosti yhteen työskentelevää henkilökuntaa. Alan valtava kehitys on kiehtovaa.”

Syöpälääkärin työssä konkretisoituu, että elämässä ei kannata ajatella, että sitten joskus. Syöpä tulee aina yllättäen ja se on väistämättä pysäyttävä tieto. Sairaus tulee huonolla onnella, vaikka eläisi terveellisesti. Paras terveysteko on kuitenkin tupakoinnin välttäminen, se onneksi onkin vähentynyt suomalaisten keskuudessa.

”Aloittaessani ei vielä ollut käytössä kovin paljon syöpälääkkeitä. Olen saanut nähdä monen sellaisen potilaan selviävän, joka ilman uusia lääkkeitä olisi menehtynyt. Kaikkien kohdalla ei parantavaa hoitoa ole, mutta monien elinaikaa pystytään pidentämään tai hoitamaan kipuja ja muita oireita. On hienoa ajatella, mitä uusia mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan”, Bärlund toteaa.

Teksti Arja-Leena Paavola
Kuvat Laura Tammisto