Seulonta voisi paljastaa varhaisen keuhkosyövän
Vaikeasti diagnosoitava keuhkosyöpä kehittyy tyypillisesti vuosien tupakoinnin jälkeen. Uuden tutkimuksen perusteella valitun väestöryhmän seulonnalla voitaisiin säästää ihmishenkiä.
Suomessa sairastuu vuosittain noin 3 000 henkeä keuhkosyöpään ja siten se on merkittävin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Valtaosa keuhkosyöpätapauksista liittyy tupakointiin. Kyseessä on ensisijaisesti iäkkäämpien ihmisten sairaus: potilaat ovat keskimäärin noin 70-vuotiaita, mutta joukossa on myös nuorempia.
”Sairauden diagnosointi on hankalaa, sillä siihen ei kuuluu varsinaisia tyyppioireita ja oireiden kirjo on laaja”, syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Jussi Koivunen Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Potilaalla voi esimerkiksi olla lisääntyvää hengenahdistusta ja yskää sekä yleisoireita, kuten laihtumista. Veriyskä on klassinen oire keuhkosyövän taustalla, mutta ei kuitenkaan kovin yleinen. Mikäli potilas ei ole tupakoinut, ei keuhkosyöpää välttämättä osata epäillä ja diagnoosi viivästyy.
Taudinmääritys perustuu ensisijaisesti kuvantamiseen. Tavallisessa keuhkojen röntgenkuvassa näkyvät yleensä vain suuremmat kasvaimet. Sairauden levinneisyyttä tutkitaan keuhkojen ja ylävatsan tietokonetomografialla. Kerroskuvauksessa löytyneestä syöpäkasvaimesta otetaan neulanäyte, josta selvitetään, millainen syöpä on kyseessä ja mikä hoito valitaan. Näytteen prosessoinnissa eri vaiheineen kuluu muutama viikko.
Koivusen mukaan näytteenotto keuhkoissa olevasta kasvaimesta sisältää riskejä, varsinkin, jos näyte joudutaan ottamaan rintakehän läpi.
”Toimenpide joudutaan tekemään monen kudoskerroksen läpi, jolloin siihen liittyy ilmarinnan ja verenvuodon riski. Lisäksi tupakoitsijoilla on yleensä muutenkin heikompi keuhkojen kunto. Lääkärin on aina harkittava tarkoin, pystyykö näytteen ottamaan.”
Ensisijainen hoito on leikkaus
Keuhkosyövän hoidossa selvitetään aina ensin, voidaanko se leikata. Ajatuksena on tarjota hoitomuoto, joka voi parantaa potilaan, mutta usein keuhkosyöpä uusii. Sädehoitoa käytetään lähinnä heillä, joiden yleiskunto ei ole riittävän hyvä leikkaukseen.
”Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti. Kymmenisen vuotta sitten saatiin täsmälääkkeitä, joista tosin vain pieni osa potilaista hyötyy.”
”Testaamme paljon sytostaattien yhdistelmiä sekä immunologisia lääkkeitä. Uutta on, että immunologisia hoitoja aloitetaan jo ennen leikkausta. Tämä käytäntö on tullut meille noin vuosi sitten ja tulokset ovat olleet lupaavia”, Koivunen toteaa.
Syövän immunologiset lääkkeet ovat biologisia lääkkeitä, jotka aktivoivat elimistön omaa puolustusjärjestelmää (ns. T-soluja) syöpäkasvaimia vastaan.
Levinneissä syövissä lääkehoito on yleisin. Mikäli mitään ei tehdä, on levinneessä syövässä keskimääräinen elinajanodote puolisen vuotta. Usein potilaalle kuitenkin löytyy jokin lääke, joka parhaimmillaan tuo paljon lisää aikaa. Paranemiset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Koivusella itsellään on ollut potilaita, joilla syöpä on hävinnyt lääkehoidoilla.
”Myös levinneen syövän hoidon kanssa saattaa joku potilaista elää vuosia, mutta yleensä kohtalot eivät ole aivan näin hyviä”, hän kertoo.
Viiden vuoden kuluttua levinneen keuhkosyövän diagnoosista elossa on noin 15 prosenttia sairastuneista.
Pilottitutkimus seulonnan vaikutuksesta
Kuvantamismenetelmien kehityttyä on huomattu, että seulontoja voidaan hyödyntää keuhkosyöpien loytämiseksi. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että matala-annoksisillakin eli vähän haittaa aiheuttavilla kerroskuvauksilla löydetään keuhkosyövät riittävän aikaisin.
Keuhkosyövän huonoa ennustetta selittää taudin aggressiivinen luonne. Lisäksi sairaus todetaan usein jo edenneenä, jolloin paranemiseen tähtäävät hoidot ovat vähissä. EU suosittaa keuhkosyövän seulontaohjelman käynnistämistä jäsenvaltioissa. Sen mukaisesti keuhkosyöpäseulonnat tulisi kohdistaa 50–75-vuotiaille nykyisille tai entisille tupakoitsijoille, jotka ovat polttaneet 20 savuketta päivittäin 30 vuoden ajan.
”Tosin seulonta ei ole aivan yksinkertaisesti toteutettavissa. Yleensä syöpäseulontakutsut perustuvat ikään ja sukupuoleen ja ne lähetetään henkilötunnusten perusteella. Keuhkosyövän seulonnassa taas tulisi tavoittaa ne, jotka ovat tupakoineet pitkään, eikä sitä tietoa ole saatavilla. Pilottitutkimuksessamme julkaisimme lehti-ilmoituksella kutsun osallistua tutkimukseen. Käytännössä se on vaikea keino tavoittaa kohderyhmää”, Koivunen pohtii.
Oulussa tehtyyn ensimmäiseen seulontaan osallistui 200 tupakoitsijaa.
”Seulonta voi tarjota otollisen tilaisuuden tupakoinnin vieroitukseen. Kehitimme Oulun yliopistossa älypuhelinsovelluksen tupakoinnin lopettamiseen, jota puolet seulontatutkimukseen osallistuneista käytti. Se osoittautui toimivaksi avuksi: sovelluksen käyttö kolminkertaisti tupakoinnin lopettamisen verrattuna kirjallisen materiaalin avulla vieroittumiseen.”
Seulonta vähentää keuhkosyöpäkuolemia, mutta se ei ole halpaa. On hyvä huomioida, että tupakoitsijoilla on kohonnut riski sairastua myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä muihin keuhkosairauksiin.
Lisää ymmärrystä syöpätaudeista
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ymmärrys syöpätautien perusmekanismista on edennyt merkittävästi. Lisääntyneen tiedon myötä on pystytty kehittämään lääkkeitä, jotka vaikuttavat täsmäkohteeseen syöpäkasvaimessa.
”Lääkehoitojen osalta on menty paljon eteenpäin, mutta myös syövän varhaisdiagnostiikka on kehittynyt huomattavasti. Uusien lääkkeiden osalta olisi nyt tärkeää tutkia, miten niitä järkevästi käytetään sellaisille potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten”, kertoo Jussi Koivunen, joka on tehnyt pitkän uran sekä syöpätutkijana että syöpälääkärinä.
”Keuhkosyöpä on edelleen huonoennusteinen. Uusia hoitomuotoja on kuitenkin käytössä ja potilaita voidaan parantaa tai ainakin kyetään parantamaan jäljellä olevan elämän laatua.”
Tupakka ja sähkötupakka
Keuhkosyöpä kehittyy pitkän ajan kuluessa ja vuosikymmenien tupakointi altistaa sairaudelle. Suomessa tupakointi on vähentynyt ja se näkyy keuhkosyöpien esiintyvyyden laskuna. Tupakkabisnes kuitenkin kukoistaa yhä, se vain on siirtynyt länsimaista muun muassa kehittyviin maihin. WHO:n arvion mukaan maailmassa on 1,3 miljardia aktiivista tupakoitsijaa.
Uudempana ilmiönä on vapetus, eli sähkötupakointi. Koska kyseessä on melko uusi trendi, ei sen pitkäaikaisvaikutuksista ole vielä tietoa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vapetus on monesti hyvin nuorten, jopa alakouluikäisten lasten juttu.
”Emme vielä tiedä, lisääkö vapetus riskiä keuhkosyöpään. Suurin riski saattaa liittyä muihin keuhkosairauksiin.”
teksti Arja-Leena Paavola
kuva Mikko Törmänen
