Suru iski rajusti
Tero Vesterinen on soittanut koko ikänsä. Nyt hänellä on kiihkeä keikkakesä takana Vesterinen-yhtyeensä kanssa. Bändin jäsenet suunnittelivat yhdessä tämän vuoden Roosa nauhan.
Tero Vesteriselle syöpä on tullut tutuksi. Hänen isänsä kuoli keuhkosyöpään.
”Moni muukin ystäväni ja tuttuni on sairastanut syöpää, ikävän tuttu sairaus siis minullekin.”
Isänsä sairastuttua Tero auttoi ja tuki isäänsä kaikin tavoin, kun selvisi alkujärkytyksestä.
Pyysimme, että Tero esittäisi kolme toivomusta:
”Toivon, että me kaikki muistaisimme, että olemme pieniä hippusia tässä valtavassa maailmankaikkeudessa. Olemme elollisia olentoja siinä missä kaikki muutkin, eikä meillä ole oikeutta käyttäytyä kuin omistaisimme koko paikan.”
”Päin vastoin, toivon että käyttäisimme älyämme ja taitojamme siihen, että lapsemme saisivat kokea kaiken sen hienon, mitä maailmassamme yhä on, yhtä kauniina ja ainutlaatuisena kuin me olemme saaneet kokea. Yhdessä me pystyisimme tämänkin homman hoitamaan, jos tarpeeksi ihmisiä olisi siinä mukana.”
”Toivon, että ihmiset kunnioittavat toisiaan.”
Teksti: Anu Kytölä
Kuva: Anton Sucksdorff
