Keuhkosyöpä on suomalaisten neljänneksi yleisin syöpä eturauhas-, rinta- ja suolistosyövän jälkeen. Vuosittain todetaan vajaat 3 000 uutta keuhkosyöpää.

”Perinteisesti keuhkosyöpä on ollut miehillä yleisempi. Vuosittain naisilla todetaan noin 1 200 ja miehillä reilut 1 700 keuhkosyöpää, tutkimuspäällikkö”, syöpäepidemiologi Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä kertoo.

Miehillä keuhkosyöpä on muuttunut jo vuosikymmenten ajan harvinaisemmaksi. Naisilla keuhkosyöpä taas on jo pitkään entisestään yleistynyt.

Tupakointi aiheuttaa edelleen valtaosan keuhkosyövistä

”Miesten keuhkosyövistä hyvin pieni osuus todetaan tupakoimattomilla. Naisilla osuus on suurempi”, Seppä kertoo.

Tutkimustiedon perusteella tupakka aiheuttaa 89 prosenttia suomalaisten miesten keuhkosyövistä. Naisilla tupakointi on yhteydessä 59 prosenttiin keuhkosyövistä.

”Tupakointi on ollut paljon yleisempää miehillä. Tupakoimattomat naiset taas ovat saattaneet altistuneet tupakan savulle, jolloin keuhkosyöpävaara on kasvanut vaikkei itse olisi polttanut, passiivisen tupakoinnin kautta. Tupakoimattomien keuhkosyöpäilmaantuvuudessa ei ole havaittu eroja 1970-luvulta lähtien.”

Miehillä tupakointi alkoi harvinaistua 1970-luvulla ja sitä kautta miesten keuhkosyöpävaarakin vähentyä. Naisilla tupakointi taas on vastaavasti yleistynyt jatkuvasti lukuun ottamatta aivan viimeisten vuosikymmenten kehitystä.

”On oletettavaa, että naisillakin keuhkosyöpäilmaantuvuus lähtee laskuun, mutta vielä emme tätä syöpätilastoissa näe. Syöpäriski ei heti hälvene, vaikka naisten tupakointi väheneekin.”

Naisilla keuhkosyöpien määrän arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa.

Tapausmäärät kasvavat, vaikka keuhkosyöpä harvinaistuu

Pitkällä aikavälillä keuhkosyövän odotetaan harvinaistuvan koko väestössä. Väestön ikääntyessä tapausmäärät kuitenkin kasvavat, ja vuonna 2040 keuhkosyöpiä todetaan yli 3 500.

Syöpäepidemiologin silmin keuhkosyövän yleisyyden muutoksia on suhteellisen helposti ennakoida, koska tupakointi on niin merkittävä riskitekijä keuhkosyövässä. Tupakoinnissa tapahtuvat muutokset ovat melko hitaita ja heijastuvat tietyllä viiveellä keuhkosyövän yleisyyteen.

”Ilmaantuvuuden osalta ei yleensä tilastoissa tapahdu kovinkaan yllättäviä muutoksia”, Seppä toteaa.

Sitä, miten keuhkosyöpäpotilaiden selviytyminen sairastumisestaan kehittyy, on vaikeampi ennakoida.

”Siihen liittyy se, miten varhain syöpä löytyy, miten hoidot kehittyvät ja miten terveydenhuollon palvelut toimivat. Elossaololukuja seuraan erityisellä mielenkiinnolla. Tietenkin sitä toivoisi, että ennusteet näyttäisivät paremmilta.”

Suomi jäi muista jälkeen

Keuhkosyöpäpotilaiden ennusteet vaihtelevat yksilöllisesti. Yleisesti ottaen keuhkosyöpään sairastuneiden eloonjäämisaika on jonkin verran parantunut hoitojen kehittymisen myötä. Kohentumisesta huolimatta keuhkosyöpä on edelleen tavallinen syöpäkuoleman syy.

”Keuhkosyövän viiden vuoden elossaololuku oli 2010-luvun taitteessa miehillä 8 prosenttia ja naisilla 13 prosenttia. Nyt se on miehillä 14 prosenttia ja naisilla 23 prosenttia”, tutkimuspäällikkö Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä kertoo.

Keskimääräinen elinaika keuhkosyöpään sairastuneilla naisilla on noin 4,5 vuotta ja miehillä noin 2,5 vuotta.

Eri keuhkosyöpätyypeistä elossaololuvut ovat parantuneet lähinnä adenokarsinoomissa ja jonkin verran myös levyepiteelisyövissä. Naisten parempi elossaololuku voi osittain liittyä syövän histologiseen tyyppiin. Naisilla esiintyy enemmän adenokarsinoomia, joiden ennuste on parempi kuin muissa syöpätyypeissä.

Viitisentoista vuotta sitten keuhkosyövän elossaololuvut lähtivät parantumaan kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa kehitys on ollut muita hitaampaa.

”Aiemmin olemme olleet enemmän muiden tasolla, mutta nyt jääneet jälkeen. Esimerkiksi Tanskassa oli Suomea huonommat elossaololuvut, mutta nyt Tanska on mennyt ohi.”

Se, miksi elossaololukujen kasvu ei ole ollut täällä yhtä vauhdikasta, on epidemiologeille vielä kysymysmerkki. Taustalla voi olla esimerkiksi viipeet hoitoon hakeutumisessa ja syövän toteamisessa. Elossaololukujen alueelliset erot Suomen sisällä ovat varsin pienet.

Sen sijaan eroja selviytymisessä on havaittu koulutusryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla elävät pidempään kuin matalasti koulutetut.

”Korkeasti koulutetuilla naisilla viiden vuoden elossaololuku on peräti 32 prosenttia. Se on samaa tasoa kuin naisten keuhkosyövän elossaololuvut muissa Pohjoismaissa keskimäärin.”

Teksti Nina Airisto
Kuvat Eeva Anundi

juttuun korjattu