Työn tärkein ydin: potilaiden inhimillinen kohtaaminen

Kuva olet ja mistä tulet?

Olen Elina Kiviniemi ja asun perheeni kanssa Pirkkalassa.

Miten päädyit syöpäsairaanhoitajaksi?

Pienestä pitäen muistan haaveilleeni lääkäri-hoitajan-urasta. Sairaalamaailma kiehtoi ja tuli tutuksi jo lapsena omien potilaskokemusten kautta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1993. Urani alkutaipaleella oli työssä täällä Taysissa neurologian puolella ja vuodeosastolla. Vuonna 2000 Tampereella aloitettiin kotisairaalatoiminta, jonne pääsin sairaanhoitajaksi. Sainkin olla mukana kehittämässä kotisairaalaa 17 vuoden ajan. Sen jälkeen siirryin nykyisen Tays palliatiivisen keskuksen palliatiiviselle poliklinikalle. Suoritin palliatiivisen hoidon erikoistumisopinnot ja olin sairaanhoitajana sekä palliatiivisella poliklinikalla että syöpätautien poliklinikan lääkehoidossa. Vuonna 2021 tulin valituksi syöpätautien poliklinikan apulaisosastonhoitajaksi. Siitä pestistä olen nyt osastonhoitajan sijaisena.

Mikä työssäsi on parasta?

Parasta työssäni on huikea moniammatillinen työyhteisö, jonka kanssa yhteistyössä työtäni saan tehdä.

Mitä asioita haluaisit kehittää?

Syöpätautien poliklinikalla on kehitysmyönteinen ilmapiiri. Kehitämme syöpä- ja palliatiivisten potilaiden hoitoa koko ajan. Olen ollut onnekas, että olen saanut olla mukana monessa kehitystyössä niin kotisairaalassa kuin täällä syöpätautien poliklinikalla.

Miten rentoudut ja keräät voimia arkeen?

Minulle voimia antaa perheeni sekä tämä työ. Jos työ onkin haastavaa ja henkisesti voimia vievää, niin työyhteisö on se, joka voimaannuttaa ja antaa tukea, kun niitä hetkiä tulee.
Puuhailu lasten kanssa antaa vastapainoa työelämään. Tärkeänä osana vapaa-aikaani ja virkistäytymistä on myös mökkeily ja luonnossa liikkuminen.
Mikä onkaan rentouttavampaa kuin istua lapsen kanssa veneessä kalassa ja vain olla!