Vuoden syöpähoitaja toivoo tasavertaista palliatiivista kotihoitoa kaikille
Vuoden syöpähoitaja Magdalena Nyvall-Malm työskentelee kliinisenä erikoissairaanhoitajana Vaasan keskussairaalan palliatiivisella poliklinikalla. Hän on ollut mukana käynnistämässä sairaalan palliatiivisen poliklinikan toimintaa ja selkeyttänyt palliatiivisen hoidon hoitoprosesseja.
Syöpäsäätiön Vuoden syöpähoitaja -palkinnon perusteluissa hänen työtoverinsa toteavat, että Magdalena Nyvall-Malmin työ palliatiivisen hoidon piirissä on ollut uraauurtavaa.
Oikeastaan oli sattumaa, että Nyvall-Malm alun perin päätyi juuri syövän hoitoon. Kun hänen opintojensa loppuvaiheessa piti suorittaa työharjoittelunsa, ainoastaan onkologian osastolla oli tarjolla paikka.
”Koulun harjoitteluaikana olin kokeillut muuta hoitotyötä, mutta kun tulin syöpätautien osastolle, minusta tuntui kuin olisin tullut kotiin”, hän kertoo.
Opintojensa päätyttyä vuonna 2003 Nyvall-Malm aloitti työt sairaanhoitajana syöpätautien osastolla. Hän ehti työskennellä osastolla useita vuosia ennen kuin hän vuonna 2015 siirtyi sädehoito-osastolle sairaanhoitajaksi. Sitten hänestä tuli apulaisosastonhoitaja.
Tasavertaista palliatiivista kotihoitoa kaikille
Palliatiivinen poliklinikka perustettiin vuonna 2019 osaksi syöpätautien poliklinikkaa. Magdalena Nyvall-Malmille itsestään selvä valinta oli ottaa vastaan työ poliklinikan kliinisenä erikoissairaanhoitajana.
Yhdessä palliatiivisen hoidon lääkärin kanssa hän käynnisti Vaasan keskussairaalan palliatiivisen poliklinikan toiminnan. Alusta alkaen hänellä on ollut selkeä visio siitä, millaista palliatiivisen hoidon tulisi olla. Nyvall-Malm toimii myös vastaavana verkostossa, joka kokoaa yhteen kaikki sairaanhoitopiirin syöpähoitajat.
”Jos minulla olisi kaikki mahti maailmassa, huolehtisin siitä, että kaikille olisi tasavertaisesti tarjolla palliatiivista kotihoitoa Vaasan sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä on paljon kuntia, ja jokaisessa kunnassa kotona annettava palliatiivinen hoito on erilaista. Resurssit vaihtelevat valtavasti. Joissakin kunnissa ei ole yhtään palliatiivisen hoidon sairaanhoitajaa, joissakin on yksi. Alueella on loistavia palliatiivisen hoidon sairaanhoitajia, mutta järjestelmä on haavoittuvainen. Mielestäni kaikilla pitäisi kotikunnasta riippumatta olla oikeus palliatiiviseen kotihoitoon”, Nyvall-Malm sanoo.
Hän toivoo uuden hyvinvointialueen tuovan ratkaisun epätasa-arvoiseen tilanteeseen.
Voimaa potilailta, työtovereilta ja perheeltä
Magdalena Nyvall-Malm ei ole vain sairaanhoitaja vaan myös neljän kouluikäisen lapsen äiti. Työ- ja perhe-elämän kanssa joutuu tasapainottelemaan. Hän nostaa esiin sekä työelämästä että vapaa-ajalta asioita, joista hän saa voimaa.
”On paljon asioita, jotka auttavat minua jaksamaan, Nyvall-Malm sanoo. Ennen kaikkea kohtaamiset potilaiden kanssa, hän kertoo hymyillen. Jokaisella syöpäpotilaalla on oma historiansa, ja ajattelen usein, kuinka onnekas olen, kun saan kuulla näiden ihmisten elämäntarinoita. Tunne siitä, että on voinut auttaa jotakuta, antaa valtavasti voimia.”
Potilaiden lisäksi minulla on tietysti maailman parhaat työkaverit. He auttavat minua jaksamaan.
Lisäksi Nyvall-Malm on saanut osallistua työnohjaukseen. Siitä hän on erittäin kiitollinen.
”Suosittelen sitä lämpimästi, saan siitä paljon tukea työssäni”, hän sanoo.
Vapaa-aikanaan hän harrastaa paljon liikuntaa, ulkoilee ja viettää aikaa mökillä perheensä kanssa. Läheistensä seurassa hän palautuu.
Syövän hoito on muuttunut ja kehittynyt
Työ syövän hoidon parissa on Magdalena Nyvall-Malmin uran aikana ollut sekä vaihtelevaa että monipuolista. Hallinnolliset tehtävät vievät nykyään enemmän aikaa, mutta samalla nykyaikaiset järjestelmät helpottavat työtä joiltain osin. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa useammin. Nykyään vain harva on työskennellyt koko uransa ajan samassa työpaikassa. Myös stressi ja työuupumus ovat lisääntyneet.
”En halua keskittyä negatiivisiin asioihin, hän sanoo painokkaasti. Se missä vuosien kuluessa on todella tapahtunut parannusta, on syövän hoidon kehittyminen. Nykyään on niin paljon enemmän vaihtoehtoisia syöpälääkkeitä ja yhdistelmähoitoja. Syöpää hoidetaan polikliinisesti. Potilaat tarvitsevat hoitoa saadessaan harvoin osastopaikkaa. He saavat olla kotona ja elää mahdollisimman normaalia elämää. Vielä 15−20 vuotta sitten sytostaattihoito oli yksi syöpäosaston päätehtävistä.”
”Myös sädehoidon tekniikka on kehittynyt nopeasti, erityisesti viime vuosina. Nykyään hoitojaksot ovat sekä lyhyempiä että tehokkaampia”, hän sanoo.
Ihminen kokonaisuutena on aina ollut keskeisellä sijalla syövän hoidossa, mutta Nyvall-Malm on kuitenkin sitä mieltä, että nykyään kiinnitetään entistä enemmän huomiota psykososiaaliseen tukeen, ja sekä potilaalle että hänen läheisilleen pystytään tarjoamaan kaikkia mahdollisia tuki- ja apumuotoja.
”Teemme tiivistä yhteistyötä Pohjanmaan syöpäyhdistyksen kanssa. Se tarjoaa monia hienoja tukipalveluja sekä potilaalle että hänen läheisilleen”, hän sanoo.
Syöpäpotilaat ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään. Miltä tulevaisuus näyttää?
”Toivon, että saan jatkaa palliatiivisessa hoidossa ja sen kehittämisessä. Tekemistä on edelleen niin paljon. En tiedä, työskentelenkö sairaalassa vai palliatiivisessa kotihoidossa. Mutta toivon todella, että saan jatkaa tätä työtä. Palliatiivinen hoito on todella minun juttuni”, Nyvall-Malm sanoo.
Ei ole tyhmiä tai huonoja kysymyksiä
Magdalena Nyvall-Malmille oli todellinen yllätys, että hänet valittiin vuoden syöpähoitajaksi. Hän ei oikein löydä sanoja tuntemuksilleen, mutta tunnustus tuntuu upealta. Hänellä ei myöskään ole selvää suunnitelmaa siitä, miten hän aikoo käyttää palkintorahat.
”Olisi kiva käyttää rahat johonkin hyvinvointijuttuun, hän sanoo hetken mietittyään. Ehkä voisin käyttää niitä johonkin mökillä, missä minä ja perheeni vietämme paljon aikaa yhdessä.”
Nyvall-Malmilla on tärkeät terveiset lehden lukijoille, syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen.
”On valtavan tärkeää, että potilaana uskaltaa pyytää apua ja kertoa voinnistaan. Meillä syövän hoidossa työskentelevillä on hyvät verkostot. Uskalla kysyä, älä jää yksin ajatustesi kanssa. Aina on olemassa joku erityistyöntekijä, joka voi auttaa. Olipa kyse taloudellisista huolista tai perheestä, tai jos potilas itse tai hänen läheisensä voi huonosti psyykkisesti, haluamme todella auttaa kokonaisvaltaisesti.”
”Kehotan todella potilaita ja heidän läheisiään kysymään aivan kaikesta. Tyhmiä tai huonoja kysymyksiä ei ole olemassa.”
Teksti: Mikaela Lax
Kuva: Mikael Nybacka