Rintasyöpä – oireet ja hoito

Noin 40% rintasyövistä löydetään seulonnassa mammografiassa  oireettomilta naisilta. Suomessa seulotaan rintasyöpää 50-69-vuotiailta naisilta joka toinen vuosi.

Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy. Valtaosa rinnoissa olevista kyhmyistä on hyvänlaatuisia muutoksia, esimerkiksi nesterakkuloita eli kystia. Joskus rintasyövän ensioire on kainalossa tuntuva kyhmy.

Useimmiten syöpä on kivuton, mutta se voi aiheuttaa myös kipua tai pistelyn tunnetta rinnassa.

Joskus rintasyövän oire voi olla nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste. Joka kymmenenneltä naiselta löytyy tämän oireen taustalta rintasyöpä.

Rintarauhasen punoitus ja turvotus johtuvat yleensä rintarauhasen tulehduksesta eli mastiitista. Se hoidetaan antibiooteilla. Joskus harvoin nämä oireet johtuvat syövästä (niin sanottu inflammatorinen eli tulehduksellinen rintasyöpä), jolloin tulehdus ei parane antibiooteilla.

Nänninpihan ihottuma voi olla oire Pagetin taudista, jolloin nännin ihossa voi olla syövän esiaastetta tai syöpäkudossaarekkeita.

Nykyisin on melko harvinaista, että rintasyöpä löydetään vasta, kun se on levinnyt laajalle ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Etäpesäkkeiden aiheuttamat oireet riippuvat siitä, missä ne sijaitsevat. Luustossa olevat etäpesäkkeet aiheuttavat esimerkiksi kipua suuriin luihin ja maksassa olevat etäpesäkkeet puolestaan painontunnetta, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja laihtumista.

Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää jonkin verran riskiä sairastua rintasyöpään, samoin myöhään alkavat vaihdevuodet. Lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys vasta yli 30-vuotiaana kasvattavat rintasyövän riskiä. Riskiä lisää myös se, ettei ole imettänyt.

Elintapojen arvioidaan aiheuttavan noin 30 prosenttia rintasyövistä. Suurimmat riskit, joihin itse voi vaikuttaa, ovat ylipaino ja alkoholi. Ne aiheuttavat yhteensä noin 16% rintasyövistä. Kaksi prosenttia aiheutuu vaihdevuosien hormonikorvaushoidoista.

Terveellinen ruokavalio ja liikunta vaikuttavat suojaavan rintasyövältä.

Myös nuorella iällä annettu rinnan alueen sädehoito suurentaa riskiä sairastua rintasyöpään. Lapsena tai nuorena rinnan alueelle sädehoitoa saaneille suositellaan yleensä rintojen seurantatutkimuksia. Tavallisesti seurantaan sisältyy rintojen ultraäänitutkimus, magneettitutkimus tai mammografia 1–2 vuoden välein.

Jos rinnassasi on kyhmy, lääkäri tutkii rintasi ja lähettää sinut röntgenkuvaan, jota kutsutaan mammografiaksi. Jos mammografian perusteella epäillään syöpää, tehdään tarvittaessa ultraäänitutkimus (kaikututkimus). Erityistilanteissa rintasi voidaan tutkia magneettikuvauksella. Kyhmystä otetaan tarvittaessa neulanäyte tai kudospala, jonka avulla varmistetaan, onko kyse pahanlaatuisesta muutoksesta.

Jos jokin tutkimuksista osoittaa, että kyseessä on syöpä, sinut ohjataan leikkaukseen. Jos lääkärin tutkimus, mammografia, ultraäänitutkimus ja neulanäyte viittaavat puolestaan hyvänlaatuiseen muutokseen, kasvainta jäädään seuraamaan. Käytännössä tutkimukset ja rinnan tunnustelu tehdään 1–2 vuoden välein. Jos rintaasi ilmestyy uusia muutoksia tai oireita, tutkimukset tehdään aikaisemmin.

Paras menetelmä hyvänlaatuisten kystien toteamiseen on ultraäänitutkimus. Yleensä kysta kuvataan myös mammografialla, koska sen yhteydessä saattaa joskus olla syöpää. Kystaneste tutkitaan mikroskoopissa. Jos kysta oireilee, se tyhjennetään neulalla.

Nännistä erittyvän kirkkaan tai verisen nesteen syy selvitetään ruiskuttamalla maitotiehyeeseen varjoainetta. Tutkimusta kutsutaan galaktografiaksi tai duktografiaksi. Ruiskutuksen jälkeen otetaan välittömästi mammografia, mikä voi paljastaa tiehyen sisällä olevan kasvaimen.

Rintasyövät voidaan jakaa karkeasti neljään biologiseen alatyyppiin.

• Luminaaliset A-syövät
• Luminaaliset B-syövät
• HER2-positiiviset syövät
• Kolmoisnegatiiviset alatyypit

Ennen hoidon aloittamista rintasyöpäsi luokitellaan sen biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden mukaan. Rintasyövän hoito koostuu usein leikkauksesta, sädehoidosta ja lääkehoidosta, kuten solunsalpaajista, hormonaalisista hoidoista ja erityistapauksissa vasta-ainehoidoista. Sinulle suositellaan tiettyjä hoitoja, ja valita perustuu syöpäsi ominaisuuksiin ja siihen, miten laajalle se on levinnyt.

Hoitojen jälkeen alkaa seurantavaihe. Rintasyöpäseurantaan ei ole yhtä mallia ja seuranta voidaan toteuttaa yhtä turvallisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Tutkimusten mukaan säännöllisistä seurantakäynneistä ei ole hyötyä. Tämän takia useissa yksiköissä on siirrytty oirepohjaiseen seurantaan, jossa vastaanottoja on harvakseltaan ja niiden välissä mahdollistetaan sujuva yhteydenotto hoitoyksikköön ja rohkaistaan ottamaan yhteyttä kaikista rintasyövän uusiutumiseen viittaavista oireista ja hoitojen haitoista. Tutkimuksia ja lääkärin vastaaottoja järjestetään tarpeen mukaan.

Tutkimusnäytön perusteella merkittävin hyöty seurannassa on havaittu mammografiaseurannasta. Tämän tavoitteena on todeta rintasyövän paikallinen uusiutuminen varhain, koska tällöin hoito voi olla parantavaa. Toisen rinnan seuranta on samasta syystä tärkeää.

Mammografiaa suositellaan vähintään kahden vuoden välein, tämä voidaan toteuttaa myös seulontamammografiatutkimuksissa. Mammografiatutkimusta täydennetään tarvittaessa rintojen tai leikkausalueen kaikututkimuksella (ultraäänitutkimus). Erityistapauksissa seurannassa käytetään magneettikuvausta (MRI). Jos molemmat rinnat on poistettu, seurantakuvantamistutkimuksia ei tarvita.

Seurannassa pyritään havaitsemaan myös hoitojen mahdolliset myöhäissivuvaikutukset ja hoitamaan näitä.

Uusiutuminen

Rintasyöpä uusiutuu 60 prosentissa tapauksista viiden vuoden kuluessa leikkauksesta. Joskus rintasyöpä uusiutuu vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tavallisimpia uusiutumispaikkoja ovat leikkausalueen iho, kainalo, soliskuoppa, luusto, keuhkot, maksa ja aivot. Iholla oleva uusiutuminen näkyy epätarkkarajaisena punaisena ihottumana tai paikallisina ihokyhmyinä. Myös suurentuneet imusolmukkeet kainalossa tai soliskuopassa voivat viitata rintasyövän uusiutumiseen.

Tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen, jos epäillään rintasyövän uusiutumista. Tällöin otetaan keuhkokuva, vatsan alueen kaikututkimus ja luuston isotooppikartoitus ja mahdollisesti röntgenkuvat. Joskus tarvitaan lisäksi kerroskuvausta eli tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta. Myös laboratoriotutkimuksia voidaan tarvita.

Ennuste

Yksittäisen rintasyöpäpotilaan ennustetta ei voi määrittää tarkasti. Syövän uusiutumisen riskiä voidaan kuitenkin arvioida niin sanottujen ennustetekijöiden avulla. Tärkein uusiutumista ennustava tekijä on se, onko kainalon imusolmukkeissa syöpää. Muita uusiutumisen riskiä suurentavia tekijöitä ovat kasvaimen suuri koko, hormonireseptorien puuttuminen, syöpäsolujen huono erilaistumisaste ja niiden suuri jakautumisnopeus sekä potilaan nuori ikä.

Uusiutumisen todennäköisyys on hyvin pieni, jos kasvain on alle yhden senttimetrin läpimittainen, hormoniriippuvainen, eikä imusolmukkeissa ole syöpää.

Biologisista alatyypeistä aggressiivisimpia ovat HER2-positiiviset ja kolmoisnegatiiviset syövät, mutta myös luminaaliset B-tyypin syövät uusiutuvat herkemmin kuin A-tyypin rauhalliset taudit.

Jos rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön, sitä ei pystytä pysyvästi parantamaan.

Rintasyövän ennuste on jatkuvasti parantunut, kun syöpä löydetään aiempaa aikaisemmin ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Tällä hetkellä rintasyövän sairastaneista on viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa 92 prosenttia. Heistä valtaosa parantuu kokonaan.