kuvituskuva jossa vihreitä hahmoja

Rintasyövän luokittelu

Rintasyövät voidaan jakaa karkeasti neljään biologiseen alatyyppiin.

  • Luminaaliset A-syövät
  • Luminaaliset B-syövät
  • HER2-positiiviset syövät
  • Kolmoisnegatiiviset alatyypit

 

 


Jaottelu tehdään useimmiten syöpäkudoksen estrogeeni- ja progesteronireseptorien (ER ja PR), HER2-kasvutekijän ilmentymisen sekä syöpäsolujen jakautumisvilkkauden pohjalta.

Hormoniherkkyyttä kuvaavia hormonireseptoreja ER ja PR esiintyy niin sanotuissa luminaalisissa rintasyövissä. Luminaaliset syöpäsolut muistuttavat maitorauhastiehyiden sisäpintaa verhoavia soluja. Luminaalisessa A-alatyypissä syöpäsoluista vain pieni osa on jakautumisvaiheessa, kun taas luminaalisessa B-tyypissä solut jakautuvat vilkkaammin.

HER2-positiivisessa rintasyövässä on solun aggressiivisuutta lisäävä HER2-kasvutekijän monistuma. Kolmoisnegatiivisessa alatyypissä ei ole hormonireseptoreja eikä HER2-kasvutekijää.

Rintasyövät luokitellaan myös kudosopillisen tyypin mukaan. Tavallisimpia ovat NST eli Invasive breast carcinoma of no special type (70–80 %) ja lobulaarinen (10–15 %) rintasyöpä. Niiden paranemisennuste on samankaltainen, mutta lobulaarisen syövän epämääräinen kasvutapa voi olla hankala tulkita mammografia- ja ultraäänitutkimuksessa.

Levinneisyysluokittelu

Rintasyövän hoidon valinta ja potilaan ennuste riippuvat kasvaimen levinneisyydestä, joka ilmaistaan levinneisyysluokittelun tai TNM-luokituksen avulla. TNM-luokituksessa T (tumor) kuvaa kasvaimen tunkeutumista ympäristöönsä, N (node) leviämistä läheisiin imusolmukkeisiin ja M (metastasis) mahdollisia etäpesäkkeitä. Imusolmukkeet ovat pieniä pavunkaltaisia suodattimia, joiden läpi imuneste virtaa.

Varsinaiseen rintasyöpään voi liittyä varhainen ns. in situ -muoto, jossa pahanlaatuiset solut eivät ole tunkeutuneet syvemmälle rintakudokseen, vaan esiintyvät tiehyen tai rauhasliuskan sisällä. Tällaisen esiasteen nimi on duktaalinen karsinooma in situ (DCIS). Lobulaarisen rintasyövän esiaste on puolestaan lobulaarinen neoplasia in situ (LIN). Syövän esiasteet eivät lähetä etäpesäkkeitä ja niiden ennuste on hyvä.

Rintasyöpä lähettää tyypillisesti etäpesäkkeitä luustoon, keuhkoihin, maksaan tai aivoihin.

Rintasyövän levinneisyysluokittelu

T1N0  Syöpäkasvaimen läpimitta on korkeintaan 2 cm (T1), ja kainalon imusolmukkeissa ei ole syöpäkudosta (N0).

T2N0 Syöpäkasvaimen läpimitta on 2,1–5 cm, ja kainalon imusolmukkeissa ei ole syöpäkudosta.

T3N0 Syöpäkasvain on läpimitaltaan yli 5 cm, ja kainalon imusolmukkeissa ei ole syöpäkudosta.

T1-3N1 Syöpäkasvaimen koot kuten edellä, ja kainalon imusolmukkeissa on syöpäkudosta.

T4N0–2 ja T1–3N2–3  T4 tarkoittaa kasvainta, joka on kiinnittynyt ihoon tai rintakehään. N2-kasvaimessa kainalossa on yhteen kasvaneita kasvainkudosta sisältäviä imusolmukkeita ja N3-luokassa syöpä on levinnyt rintalastan viereisiin imusolmukkeisiin.

M1 Syöpäkasvain on ehtinyt lähettää todettavissa olevia etäpesäkkeitä imusolmukealueiden ulkopuolelle jo toteamisvaiheessa.

 

Levinneisyyden lisäksi hoitojen valintaan ja tulokseen vaikuttaa syöpäsolujen erilaistumisaste eli gradus. Se kuvaa sitä, kuinka paljon kasvaimen solukon kasvutapa, kasvainsolujen ulkomuoto ja solujen jakautuminen eroavat rinnan normaalikudoksesta.

Rintasyöpä jaetaan kolmeen erilaistumisasteeseen (gradus 1–3) mikroskooppisen löydöksen mukaan. Mitä paremmin syöpäsolu on erilaistunut – eli mitä lähempänä sen rakenne on normaalia solurakennetta – sitä hitaammin se yleensä kasvaa tai lähettää etäpesäkkeitä. Gradus 1 tarkoittaa hyväennusteisinta, lähimpänä normaalikudosta olevaa muotoa ja gradus 3 huonoennusteisinta tyyppiä, jossa on runsaasti jakautumassa olevia soluja. Näiden välimuoto on gradus 2.

Rintasyöpään liittyvä lääketieteellinen tieto on tarkastettu vuonna 2025. Tarkastajat: vastuualuejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Maarit Bärlund ja leikkaushoidon osalta rintasyöpäkirurgi Laura Niinikoski.

Avautuu uudessa ikkunassa Katso rintasyövän esiintyvyys

Lue lisää rintasyövästä

Syöpä-lehti | 2025

Ei kannata miettiä, miksi juuri me sairastuimme

Ensin rintasyöpään sairastui äiti, Sari Pehkonen, vuonna 2007. Hän oli silloin 42-vuotias. Esikoistytär Jenny Laine sai oman diagnoosinsa myös noin nelikymppisenä, vuonna 2021. Molemmat sanovat, että läheisen syöpä on raskaampi hyväksyä kuin oma.

Lue artikkeli
Syöpä-lehti | 2020

”Ilman tietoa geenivirheestä en olisi tässä”

Jos epäilet kantavasi syövälle altistavaa geenimutaatiota, mene tutkimuksiin. Sen jälkeen asialle voi tehdä paljon, sanoo perinnöllisen rintasyövän sairastanut Eija Porspakka.

Lue artikkeli
Syöpä-lehti | 2023

Elämä jatkuu rintasyövän kanssa

Tutkija Elina Larsson sairastui kymmenisen vuotta sitten rintasyöpään. Oman hoitopolkunsa havahduttamana hän kiinnostui siitä, millaista tukea rintasyöpään sairastuneet naiset olisivat toivoneet. Toukokuussa 2023 julkaistiin Larssonin kirja Rintasyövästä ehjäksi? Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia hoitomuodoista ja erilaisten tukimuotojen tarpeesta.

Lue artikkeli

Sinua voisi myös kiinnostaa

Syöpää sairastavan liikunta

Liikunta vähentää syöpähoitojen haittoja, hoitoihin liittyvää väsymystä ja painonnousua sekä parantaa fyysistä kuntoa sekä elämänlaatua.

Lue artikkeli

Perinnöllinen rintasyöpä

Noin 10 prosenttia rintasyövistä on nykytiedon mukaan perinnöllisiä. Perinnöllistä rinta- ja munasarjasyöpää aiheuttavista suuren riskin geeneistä tunnetaan parhaiten BRCA1 – ja BRCA2- PALB2-geenit.

Lue artikkeli

Syöpä ja seksuaalisuus

Syöpään sairastuminen voi vaikuttaa monin tavoin seksuaalisuuteen. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä ja tilannekohtaisia.

Lue artikkeli

Lue artikkeleita rintasyövästä

Vertaistukea rintasyöpää sairastaville

Rintasyöpäyhdistys Europa Donna tarjoaa vertaistukea rintasyöpää sairastaville

Suomen Syöpäpotilaat on julkaissut oppaan rintasyöpää sairastaville.