Rintasyövän luokittelu

Jaottelu tehdään useimmiten syöpäkudoksen estrogeeni- ja progesteronireseptorien (ER ja PR), HER2-kasvutekijän ilmentymisen sekä syöpäsolujen jakautumisvilkkauden pohjalta.

Hormoniherkkyyttä kuvaavia hormonireseptoreja ER ja PR esiintyy niin sanotuissa luminaalisissa rintasyövissä. Luminaaliset syöpäsolut muistuttavat maitorauhastiehyiden sisäpintaa verhoavia soluja. Luminaalisessa A-alatyypissä syöpäsoluista vain pieni osa on jakautumisvaiheessa, kun taas luminaalisessa B-tyypissä solut jakautuvat vilkkaammin.

HER2-positiivisessa rintasyövässä on solun aggressiivisuutta lisäävä HER2-kasvutekijän monistuma. Kolmoisnegatiivisessa alatyypissä ei ole hormonireseptoreja eikä HER2-kasvutekijää.

Rintasyövät luokitellaan myös kudosopillisen tyypin mukaan. Tavallisimpia ovat NST eli Invasive breast carcinoma of no special type (70–80 %) ja lobulaarinen (10–15 %) rintasyöpä. Niiden paranemisennuste on samankaltainen, mutta lobulaarisen syövän epämääräinen kasvutapa voi olla hankala tulkita mammografia- ja ultraäänitutkimuksessa.

Levinneisyysluokittelu

Rintasyövän hoidon valinta ja potilaan ennuste riippuvat kasvaimen levinneisyydestä, joka ilmaistaan levinneisyysluokittelun tai TNM-luokituksen avulla. TNM-luokituksessa T (tumor) kuvaa kasvaimen tunkeutumista ympäristöönsä, N (node) leviämistä läheisiin imusolmukkeisiin ja M (metastasis) mahdollisia etäpesäkkeitä. Imusolmukkeet ovat pieniä pavunkaltaisia suodattimia, joiden läpi imuneste virtaa.

Varsinaiseen rintasyöpään voi liittyä varhainen ns. in situ -muoto, jossa pahanlaatuiset solut eivät ole tunkeutuneet syvemmälle rintakudokseen, vaan esiintyvät tiehyen tai rauhasliuskan sisällä. Tällaisen esiasteen nimi on duktaalinen karsinooma in situ (DCIS). Lobulaarisen rintasyövän esiaste on puolestaan lobulaarinen neoplasia in situ (LIN). Syövän esiasteet eivät lähetä etäpesäkkeitä ja niiden ennuste on hyvä.

Rintasyöpä lähettää tyypillisesti etäpesäkkeitä luustoon, keuhkoihin, maksaan tai aivoihin.

Rintasyövän levinneisyysluokittelu

T1N0  Syöpäkasvaimen läpimitta on korkeintaan 2 cm (T1), ja kainalon imusolmukkeissa ei ole syöpäkudosta (N0).

T2N0 Syöpäkasvaimen läpimitta on 2,1–5 cm, ja kainalon imusolmukkeissa ei ole syöpäkudosta.

T3N0 Syöpäkasvain on läpimitaltaan yli 5 cm, ja kainalon imusolmukkeissa ei ole syöpäkudosta.

T1-3N1 Syöpäkasvaimen koot kuten edellä, ja kainalon imusolmukkeissa on syöpäkudosta.

T4N0–2 ja T1–3N2–3  T4 tarkoittaa kasvainta, joka on kiinnittynyt ihoon tai rintakehään. N2-kasvaimessa kainalossa on yhteen kasvaneita kasvainkudosta sisältäviä imusolmukkeita ja N3-luokassa syöpä on levinnyt rintalastan viereisiin imusolmukkeisiin.

M1 Syöpäkasvain on ehtinyt lähettää todettavissa olevia etäpesäkkeitä imusolmukealueiden ulkopuolelle jo toteamisvaiheessa.

Levinneisyyden lisäksi hoitojen valintaan ja tulokseen vaikuttaa syöpäsolujen erilaistumisaste eli gradus. Se kuvaa sitä, kuinka paljon kasvaimen solukon kasvutapa, kasvainsolujen ulkomuoto ja solujen jakautuminen eroavat rinnan normaalikudoksesta.

Rintasyöpä jaetaan kolmeen erilaistumisasteeseen (gradus 1–3) mikroskooppisen löydöksen mukaan. Mitä paremmin syöpäsolu on erilaistunut – eli mitä lähempänä sen rakenne on normaalia solurakennetta – sitä hitaammin se yleensä kasvaa tai lähettää etäpesäkkeitä. Gradus 1 tarkoittaa hyväennusteisinta, lähimpänä normaalikudosta olevaa muotoa ja gradus 3 huonoennusteisinta tyyppiä, jossa on runsaasti jakautumassa olevia soluja. Näiden välimuoto on gradus 2.

Rintasyöpään liittyvä lääketieteellinen tieto on tarkastettu vuonna 2025. Tarkastajat: vastuualuejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Maarit Bärlund ja leikkaushoidon osalta rintasyöpäkirurgi Laura Niinikoski.

Vertaistukea rintasyöpää sairastaville

Rintasyöpäyhdistys Europa Donna tarjoaa vertaistukea rintasyöpää sairastaville

Suomen Syöpäpotilaat on julkaissut oppaan rintasyöpää sairastaville.