Yleinen ja yleistyvä kohdunrungon syöpä

Kohdunrungon syöpiä eli kohtusyöpiä todetaan nykyisin aikaisempaa enemmän. Suomalaisten vanhetessa kohtusyövän arvioidaan yleistyvän entisestään, mutta ikä ei ole suinkaan ainoa tämän syövän riskitekijä.

Professori Ulla Puistola kertoo olevansa huolissaan etenkin nuorten ylipainon lisääntymisestä. Tiedetään, että normaalipainoinen ihminen pysyy parhaiten terveenä, mutta mitä enemmän liikakiloja kertyy, sitä herkemmin sairauksia ilmaantuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työikäisten lihavuus on yleistynyt viimeisen kuuden vuoden aikana.Tuoreen FinTerveys-tutkimuksen mukaan jo kolmannes parikymmenvuotiaista naisista on ylipainoisia tai lihavia.

Kohdunrungon syöpä on gynekologisista syövistä yleisin, ja tavallisimmin sitä esiintyy yli 60-vuotiailla naisilla. Vuodessa Suomessa sairastuu kohdunrungon syöpään 860 henkilöä, kun esimerkiksi munasarjasyöpä todetaan noin 450 naisella.

”Kohdun runko-osan syövällä on hyvä ennuste.

” Ylipaino lisää nuorempien naisten syöpiä. Hoidolliset haasteet ovat tällöin aivan erilaiset kuin iäkkäillä”, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan Naistentautien klinikalla osastonylilääkärinä toimiva Puistola.

 Hoidollisilla haasteilla hän viittaa naisten elämäntilanteeseen. Moni kolmenkymmenen ikäinen nainen toivoo vielä tulevansa raskaaksi. Tietyin ehdoin tätä toivetta voidaan Puistolan mukaan yrittää tukea esimerkiksi hoitamalla syöpätautia ensin hormonaalisesti. Raskauden jälkeen ja lapsen synnyttyä voidaan tarvittaessa käynnistää muita hoitoja.

Verisen vuodon takia lääkäriin

Ulla Puistola korostaa, että kohdun runko-osan syövällä on hyvä ennuste. Suurin osa näistä syövistä todetaan edelleen vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, jotka hakeutuvat verisen vuodon takia tutkimuksiin. Poikkeava verinen vuoto on kohdun limakalvon syövän varhaisoire.

Kohdunrungon syövässä kohtuontelon sisäpinnan limakalvon normaalit solut muuttuvat pahanlaatuisiksi.

”Suuri osa syövistä löytyy alkuvaiheessa ja suurin osa potilaista paranee. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos on poikkeavaa veristä vuotoa, tai nuoremmilla naisilla vähitellen pitkittyvät kuukautisvuodot tai välivuotoja.”

Gynekologisen tutkimuksen lisäksi kohtuontelon limakalvolta otetaan muovikatetrilla solu- tai kudosnäyte. Lisäksi otetaan papa-testi sekä tehdään kohdun ultraäänitutkimus. Tarvittaessa tehdään vielä kohtuontelon kaavinta tai tähystystutkimus.

Leikkaus on hoidon kulmakivi

Yli puolet potilaista voidaan hoitaa pelkällä leikkauksella, jossa kohtu ja munasarjat poistetaan. Samalla poistetaan kohdun vierestä lantion alueen imusolmukkeet, jotta voidaan arvioida syövän levinneisyys. Jos kasvain on rajoittunut kohtuun, hoitotulokset hyvät. Jopa 80–90 prosenttia potilaista paranee kokonaan.

Kohdunrungon syövistä 15–20 prosenttia on kuitenkin aggressiivisia tauteja, jotka uusiutuvat. Kun syöpä on edennyt kohdunkaulan alueelle tai imusolmukkeisiin riski uusiutumiseen on korkea.

Kohdunrungon syövän leikkausta täydennetään kasvaimen leviämisriskin mukaan sädehoidolla, solunsalpaajahoidolla tai molemmilla. Pienelle alaryhmälle voidaan Puistolan mukaan käyttää myös uudempia immunologisia syöpähoitoja.

Hoitojen jälkeen täyttä elämää?

Vaihdevuosi-iän ohittaneet naiset voivat tavallisesti kohdunpoiston ja munasarjojen poiston jälkeen jatkaa normaalisti elämäänsä ja nauttia seksistä.

”On kuitenkin huomattava, että säde- ja solunsalpaajahoitoja saaneilla naisilla tilanne voi olla kovin erilainen. Nämä hoidot aiheuttavat muutoksia emättimen bakteeristossa sekä suolen ja virtsarakon limakalvolla, ja potilailla voi olla hyvinkin ikäviä rakon- ja suolentoiminnan ongelmia.”

Puistola myöntää, että lääkäreiltäkin saattaa unohtua säde- ja solunsalpaajahoitojen vaikutus potilaan elämänlaatuun. Päällimmäisenä mielessä ovat hyvät hoitotulokset.

”Valitettavasti osalla potilaista sivuvaikutukset eivät korjaannu kolmen kuukauden tai puolen vuoden kuluttuakaan. Ehkä voisimme jatkossa tutkimustiedon karttuessa miettiä tarkemmin, miten hoidoissa edetään, ja voidaanko esimerkiksi sädehoitoa korvata solunsalpaajahoidolla.”

On kuitenkin väistämätöntä, että kun ihminen elää pidempään syöpäriski kasvaa. Vastustuskyky alkaa antaa periksi. Siksi tulisikin muistaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan vuodesta toiseen, liikkua tarpeeksi ja syödä terveellisesti ylipainon välttämiseksi.

teksti: Vuokko Maria Nummi
kuva: Mikko Törmänen