Onnellisuus ja elämänhalu koostuvat monista pienistä asioista
Luonto, kauneus ja kokemus siitä, että itsellä on merkitystä, ovat tärkeitä meille jokaiselle. Onnen lähteet vaihtelevat yksilöiden välillä, mutta avaimet siihen löytyvät usein yhteydestä muihin ihmisiin.
Onnellisuus on niin laaja käsite, että sen määrittely on hankalaa. Kyseessä on tunne ja mielentila, jonka jokainen kuitenkin tunnistaa. Onnellisuus merkitsee kullekin erilaista asiaa ja sen lähteet vaihtelevat.
”Yleensä onnellisuutta kuvataan ihmisen sisältä nousevana tyytyväisyyden, ilon ja hyvinvoinnin tilana. Se voi olla ohikiitävä hetki, mutta myös jotain, mihin useat pyrkivät elämässään. Vaikka ihmiset löytävät onnellisuutta hyvin erilaisista asioista, on sen perustana kokemus, että elämä tuntuu elämisen arvoiselta ja että siinä on merkityksellistä sisältöä”, onnellisuustutkija Ilona Suojanen sanoo.
Fyysisenä ilmiönä onnellisuuteen liittyy neljä hormonia, jotka vaikuttavat mielialaan. Näiden keskushermoston välittäjäaineiden tuotanto käynnistyy erilaisissa tilanteissa, ja ne liittyvät onnellisuuden ja nautinnon kokemuksiin. Niiden tuotantoa voi myös edistää.
”Esimerkiksi liikkuminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja hyvä ruoka voivat edesauttaa mielihyvähormonien eritystä. Yleisiä tekijöitä, joilla voi lisätä onnellisuuden tunnetta ovat hyvä kosketus ja auringonvalo. On kiinnostavaa, että myös jonkin päämäärän asettaminen ja sitä kautta tavoitteiden saavuttaminen voi edistää mielihyvän tunnetta. Kyse ei edes tarvitse olla suurista tavoitteista, siihen riittää jokin pieni asia”, Suojanen huomauttaa.
Viime vuosina onnellisuutta on alettu tutkia yhä enemmän. Ilona Suojanen on tehnyt väitöskirjansa onnellisuudesta töissä.
”Minusta on hyvä, että onnellisesta elämästä puhutaan. Onnen lähteet eivät kaikilla ole samoja, siksi kunkin kannattaa miettiä, mitä se voisi omalla kohdalla tarkoittaa. Onnellisuuden tavoittelussa on myös riskinsä. Varsinkin, jos siitä muodostuu asia, jota suoritetaan menestyksen merkkinä, kuten usein somepäivityksissä voi nähdä. Seurauksena saattaa syntyä eräänlainen onnellisuuden naamio, joka peittää ymmärryksen siitä, miltä itsestä oikeasti tuntuu.”
Perustana turvallisuus
Suojasen tutkimukseensa haastattelemien ihmisten vastauksissa onnellisuus löytyy lopulta arkisista asioista. Yksi onnellisuuden edellytyksistä on perusturvallisuus, jonka varaan voi rakentaa.
”Kiitollisuus elämän hyvistä asioista ja armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan lisäävät nekin onnellisuutta. Omalla asenteella voi siis jossain määrin vaikuttaa. Elämään kuitenkin tullaan erilaisilla korteilla, joten toista ei voi syyllistää, mikäli tämä ei koe olevansa onnellinen.”
Tunteiden koko kirjo kuuluu elämään, myös viha, suru ja joskus kipukin. Ihminen, joka on kokenut vaikeuksia, osaa yleensä arvostaa onnellisia hetkiä. Erilaiset asiat eri ikävaiheissa tekevät onnelliseksi ja elämää tarkastelee toisesta perspektiivistä elämänkokemuksen kasvettua. Varsinkin ikäihmisten kohdalla voi huomata, että elämänhalu saattaa hävitä.
”Onnelliseen vanhuuteen vaikuttavat samat seikat kuin muissakin aikuisuuden vaiheissa: toiveikkuus ja luottamus tulevaisuuteen sekä toimeliaana pysyminen. Hyvä ravinto ja riittävä uni ovat myös tärkeitä, sillä kehon hyvinvointi on yhteydessä onnellisuuteen. Monet kaipaavat kuulumista johonkin läheisten, harrastusten tai vaikkapa vapaaehtoistyön kautta. Se, että on tärkeä myös muille, voi olla keskeistä oman elämänhalun kannalta”, Suojanen toteaa.
Käännekohdat elämässä saavat ihmiset yleensä pysähtymään ja oivaltamaan, mikä lopulta on tärkeintä. Esimerkiksi sairautta läpi käydessä onnellisuuden tavoittelu jää toissijaiseksi, silti voidaan kokea myös lyhyitä onnen hetkiä. Optimistinen visio tulevasta, siis toivo, on keskeistä sairastuneen elämänhalun kannalta. Tutkimusten mukaan rankatkin hoidot jaksaa paremmin, jos fokus on tulevaisuudessa ja näköpiirissä on toivoa.
Elämän lopun lähestyessä harva ajattelee työuraansa tai muita saavutuksia. Keskeisimmäksi nousevat kaikkein läheisimmät ihmiset.
Mielihyvä näkyy aivoissa
Tekniikan kehitys antaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tutkia onnellisuutta fyysisenä ilmiönä esimerkiksi aivojen kuvantamisen kautta. Suojanen kertoo pianokonsertista, jossa pianisti Nicolas Namoradze esiintyi. Hänen aivojaan oli kuvannettu pianonsoiton aikana sen selvittämiseksi, kuinka musiikki vaikuttaa häneen. Videoprojektio kuvasi pianistin aivojen toimintaa esityksen aikana.
”Oli kiehtovaa nähdä, miten erään kappaleen yhteydessä mielihyvä todella näkyi aivoissa valona ja väreinä. Musiikki vaikutti syvällisesti pianistiin, mitä oli mielenkiintoista havainnoida. Todennäköisesti tulevaisuudessa tulemme saamaan yhä enemmän tietoa taiteen vaikutuksesta ihmisen fyysiseen kokemukseen”, Suojanen innostuu.
Mieleen voi palauttaa onnellisuuden hetkiä visualisoinnin avulla, kuten katsomalla kuvaa lempipaikasta. Se voi viedä takaisin siihen onnen tunteeseen, jonka on kokenut.
”Minusta kauneuden merkityksestä puhutaan aivan liian vähän, sillä esteettinen kokemus on ihmisen psykologinen perustarve. Kauneutta lisäämällä voi vahvistaa hyvinvointia ja esimerkiksi sairaalaympäristön pelottavuutta voidaan vähentää. Kauneuden kokemus voi tulla visuaalisuuden lisäksi myös musiikin ja tuoksujen kautta.”
Pysähtymällä irti huolista
Monille jo oman havainnon kautta on tuttua, että luonnossa oleminen tekee onnelliseksi, minkä tutkimus vahvistaa. Pelkästään luontoa ja maisemia esittävien kuvien katsomisella on positiivinen vaikutus. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että luontokuvien katsominen aktivoi hermoston parasympaattista järjestelmää ja vähentää kipua ja stressiä.
Luonnossa on värejä, tuoksuja ja ääniä. Pysähtyminen vaikkapa meren äärellä tai puun rungon piirtoa katsellessa lisää onnellisuutta. Mutta lisäksi se vahvistaa suhdetta muihin ihmisiin, tällainen havainto on tehty.
”Englannin kielessä on muuten hyvä sana kuvaamaan tätä. Se on ”awe”, joka merkitsee ihmettelevää, kunnioittavaa katsomista ja pysähtymistä jonkin äärelle. Itse lähden usein kävelylle, jos jokin asia painaa. Huolten kierteestä voi päästä pois kulkiessa kiireettä ja pysähtyessä katselemaan vaikkapa syksyn värejä tai aistimaan tuoksuja.”
Ilona Suojanen työskentelee tällä hetkellä Englannissa Lancasterin yliopistossa.
”Suomalaisille metsä on perinteisesti todella tärkeä ja luonnossa liikkuminen on suuri onnellisuustekijä. Olemme onnekkaita, että Suomessa on niin paljon metsää, se on todella hieno juttu. Lisäksi Suomessa luonto on tasaveroisesti kaikkien, myös varattomien saavutettavissa”, Suojanen huomauttaa.
Mahdollisuus onnellisuuteen
Suomi on saanut paljon huomiota onnellisuustutkimuksesta, jossa suomalaiset on toistuvasti rankattu maailman onnellisimmaksi kansaksi. Tutkimuksessa on lähinnä mitattu tyytyväisyyttä elämään ja olosuhteisiin, jotka antavat mahdollisuuden onnellisuuteen. Yksinäisyyttä kokevia on kuitenkin paljon.
”Jokainen meistä voi pienillä tavoilla ja sanoilla antaa merkkejä siitä, että toinen ihminen nähdään merkityksellisenä. Katsoa silmiin ja tervehtiä tai auttaa tarvittaessa. Ajattelen, että meillä on vastuu ihmisistä ympärillämme. Yhdessä voimme luoda ilmapiirin, jossa on hyvä olla, ja kaikilla on mahdollisuus onnellisuuteen”, Suojanen pohtii.
Teksti Arja-Leena Paavola
