Seulonta löytää syöpiä tai esiasteita

Mikä tahansa mammografia tai papa-koe ei ole seulontaa. Seulonta on Suomen Syöpärekisterin yhdessä kansallisten asiantuntijaryhmien kanssa suunnittelema prosessi. Siinä on mietitty tarkasti, minkä ikäisiä kannattaa seuloa, millä aikavälillä, millaisella testillä ja mitä tapahtuu testin jälkeen, jos jotain poikkeavaa löytyy.

Seulonnan täytyy vähentää kuolemia tiettyyn syöpään. Tavoitteena on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa – tai ennen kuin varsinaista syöpää vielä onkaan. Näin hoito on helpompaa ja syöpään kuoleminen epätodennäköisempää.

Kun seulonta aloitetaan, alussa löytyy runsaasti jatkotutkimuksiin lähetettäviä. Kun seulonta jatkuu useamman vuoden, tulevat jo tutkitut ikäryhmät uudelleen seulottaviksi, jolloin jatkotutkimuksiin lähetettävien määrä vähenee.

Seulonta aloitetaan aina tieteellisenä tutkimuksena, jossa varmistetaan, että tietty testi toimii ja ikäryhmä ja seulontaväli on oikea. Suomen Syöpärekisterissä työskentelevät Joukkotarkastusrekisterin asiantuntijat seuraavat seulontojen toimivuutta jatkuvasti. Joskus havaitaan, että seulonnan tekoa voitaisiin parantaa kutsumalla mukaan hieman vanhempia tai nuorempia ikäryhmiä. Sen jälkeen voidaan ehdottaa lakimuutosta ikäryhmien laajentamiseksi.

Mitä on hyvä tietää omasta seulontaprosessista?

Kutsussa sinua pyydetään tulemaan seulontaan tiettynä päivänä. Jos ehdotettu aika ei sovi, voit yleensä vaihtaa sen melko vaivattomasti verkossa.  Hyvinvointialueet kilpailuttavat seulontapaikat, joten niiden vastauulla on, että seulontapaikka on asiakkaalle kohtuullisen helposti tavoitettavissa.

Kun olet osallistunut seulontaan saat kokeen tuloksen kotiisi. Se kertoo, voitko odotella rauhassa seuraavaa kutsua kahden tai viiden vuoden päästä, vai pitääkö sinun mennä jatkotutkimuksiin.

Jos näytteestä löytyy jotain epäilyttävää, sinut kutsutaan jatkotutkimuksiin.

Vaikka seulonta on suunniteltu niin, että se mahdollisimman hyvin löytää seulottavan syövän, ei kannata tuudittautua siihen, että se täysin suojaa syövältä. Jos sinulla on oireita, on aina syytä hakeutua lääkäriin tutkimuksiin, vaikka olisitkin käynyt seulonnassa.

Esiasteen löytyminen estää kohdunkaulan syöpiä

Kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. HUSin alueella ja osassa Satakuntaa seulotaan myös 25-vuotiaita.

Kohdunkaulan syövän seulonnassa etsitään erityisesti syövän esiasteita. Seulontaan osallistuvalta otetaan sekä HPV- että Papa-näytteet. Hoitaja kerää soluja pienellä harjalla tai lastalla kohdunkaulan pinnalta ja kanavasta, mikä voi tuntua pienenä nipistyksenä.

HPV-testi on syrjäyttänyt perinteisen Papa-kokeen, koska se havaitsee herkemmin syövän esiasteille altistavan korkean riskin papilloomaviruksen (Human Papilloma Virus eli HPV).  HPV-testin avulla kohdun kaulaosasta otetusta solunäytteestä etsitään ihmisen papilloomaviruksen perimäainesta eli DNA:ta.

Jos HPV-testi on positiivinen, myös Papa-näyte analysoidaan, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista.

Joissain kunnissa on käynnissä kokeilu, joissa HPV-näytteen voi ottaa itse kotona. Tutkimuksissa on todettu, että tämä mahdollisuus lisää seulontaan osallistujia.

HPV-rokotus on ollut käytössä jo yli 1kymmenen vuotta ja se vähentää HPV:n esiintymistä väestöstä pikkuhiljaa. Rokotteen pitäisi suojata HPV-tartunnalta, jolloin tulevaisuuden sukupolvia ei tarvitse seuloa yhtä usein. Asiaa tutkitaan aktiivisesti ja päätöksiä tehdään saadun tutkimustiedon pohjalta.

Noin 5,5 prosenttia kutsutaan uusintatarkastukseen ennen seuraavaa seulontakutsua. Jatkotutkimukseen saa lähetteen 1,2 prosenttia seulotuista, mikä yleensä tarkoittaa kolposkopiaa eli kohdunsuun tähystämistä.

Syövän esiasteet voidaan poistaa tähystyksessä. Seulontaohjelmassa testatuilta löydetään vuosittain 1 500–1 700  vakavaa esiastemuutosta tai syöpää. Syöpiä näistä on 30-50 .  Lähes kaikki voidaan hoitaa parantavasti.

Vuosittain kohdunkaulan syövän seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa. Sairastuminen kohdunkaulan syöpään on vähentynyt Suomessa lähes 70 prosenttia, jos verrataan aikaan ennen seulonnan aloittamista.

Seulonnassa rintasyöpä löydetään aiemmin

Rintasyövän seulontaan eli mammografiaan kutsutaan 50-69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Tavoitteena on laajentaa seulontaikää 46–74-vuoteen.

Mammografiassa rinta litistetään lasilevyjen väliin ja kuvataan. Kaksi radiologia analysoi kuvat.

Seulonnan avulla pyritään löytämään rintasyöpä varhaisessa vaiheessa, jolloin oireita ei vielä ole eikä kasvainta yleensä löydä käsin tunnustelemalla. Useimmiten syöpä ei vielä ole levinnyt imusolmukkeisiin eikä muualle elimistöön. Tällöin tauli on  suurella osalla sairastuneista parannettavissa.

Jatkotutkimuksiin kutsutaan alle kolme prosenttia mammografiassa käyneistä, ja näiltä noin joka viidenneltä löytyy rintasyöpä.

Seulonnassa löydetään noin 1 600 rintasyöpää vuodessa. Kaiken kaikkiaan rintasyöpään sairastuu noin 5 000 naista vuodessa. Noin puolet rintasyövistä löytyy seulontaikää nuoremmilta tai vanhemmilta. Seulontaikäisten syövistä kolmasosa syövistä löytyy seulontojen välissä. Osan syöpä kehittyy nopeasti, siksi joidenkin syöpä ei ole näkynyt kuvissa.

Naisia ei silti kannattaisi seuloa joka vuosi, koska sopivaa aikaväliä mietittäessä pitää ottaa huomioon sekä hyödyt että haitat. Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuutta löytää ja tutkia tiheämmin naisia, joilla on keskimääräistä suurempi riski sairastua rintasyöpään.

Kun rintasyöpä löydetään aiemmin, ennen oireita ja paineltaessa tuntuvaa kyhmyä, se pystytään hoitamaan useammin parantavasti.

Rintasyöpäseulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta noin 33 prosenttia seulontaan osallistuneilla.

 

Suolistosyövän seulontanäytteestä etsitään verta

Suolistosyövän seulontaan kutsutaan 56–74-vuotiaat kahden vuoden välein. Seulonta on aloitettu vuonna 2022 ja se laajenee vuoteen 2031 mennessä koko ikäryhmään. Tänä vuonna seulotaan 60–72-vuotiaita.

Kotiin lähetetään postitse pakkaus, jossa on ohjeet ja välineet, joiden avulla ulostenäyte otetaan. Mukana on myös palautuskuori, jossa näyte lähetetään postitse analysoitavaksi.
Näytteestä etsitään piilevää verta. Suolistosyöpä ei usein oireile ennen kuin se on edennyt jo pitkälle, mutta vuotaa verta huomaamatta.

Seulonnan tavoite on löytää syöpä ja sen esiasteet varhain, kun ne ovat helpommin hoidettavissa. Näytteen lähettäneistä noin 4,5 prosentilla näytteestä löytyy verta ja he saavat kutsun jatkotutkimuksiin.

Kolonoskopiassa voidaan poistaa suolistosyövän esiasteita, niin että ne eivät pääse kehittymään syöväksi. Jos varsinainen syöpä löytyy, se löytyy usein varhaisessa vaiheessa, jolloin se on helpompi hoitaa.

Suolistosyövän seulonnan on todettu vähentävän kuolleisuutta suolistosyöpään. Suomesta ei ole vielä tuloksia, koska seulontaa on tehty sen verran vähän aikaa, mutta muualla tehdyissä tutkimuksissa kuolleisuus on vähentynyt 10–40 prosenttia.

 

Uusia seulontoja tutkitaan

Eturauhasen syövän seulontaa on tutkittu pitkään, mutta sitä ei ole otettu seulontaohjelmaan, vaikka PSA-kokeeseen perustuva seulonta vähentää kuolleisuutta. Ongelma on se, että seulonnassa löytyy valtavasti myös kilttejä syöpiä, joita ei olisi tarvinnut hoitaa lainkaan. Ne kasvavat hitaasti eivätkä olisi aiheuttaneet kantajilleen haittaa näiden elinaikana. Edelleen tutkitaan, miten pystyttäisi erottamaan agressiiviset syövät kilteistä.

Keuhkosyövän seulontaa pilotoidaan nyt Suomessa

Pitkään tupakoinneista kaksi kolmesta sairastuu keuhkosyöpään. EU suosittaa keuhkosyövän seulonnan käynnistämistä tutkimuksena pitkään tupakoineille.  Suomessa keuhkosyövän seulontatutkimus on alkanut tammikuussa 2026.

Pilottiin osallistuu 1 200 pitkään tupakoinnutta 50-74-vuotiasta Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueita.

Keuhkosyöpää seulotaan keuhkokuvalla, josta etsitään syöpää. Samalla tutkitaan keinoja, joilla tutkimuksen osallistuvia voidaan tukea tupakoinnin lopettamisessa.

Toisin kuin muissa Suomessa tehtävissä syöpäseulonnoissa, keuhkosyövän seulonnassa kohderyhmälle ei voida lähettää henkilökohtaisia kutsuja. Pitkäaikainen tupakointihistoria ei ole rekistereistä saatavilla, joten riskiryhmään kuuluvien tulisi ilmoittautua tutkimukseen itse.

Seulotaanko tulevaisuudessa yhdellä testillä useita syöpiä

Tällä hetkellä tutkitaan erilaisia testejä, joilla voi löytää useita syöpiä. Näitä testejä on jo olemassa, mutta missään maassa ne eivät ole seulontakäytössä. Tällaiset testit etsivät verestä, virtsasta tai syljestä syövän merkkejä, kuten DNA-pätkiä, RNA:ta tai proteiineja epänormaaleista soluista. Jos testissä näkyy jotain epänormaalia, testattu saattaa sairastaa syöpää.

Jotkut testit ehdottavat paikkaa elimistössä, josta syöpä on saanut alkunsa. Toiset näyttävät vain, että testatulla saattaa olla syöpä.

Teksti Maarit Rautio
Infografiikka Mikaela Lax