Syöpäpotilas saa apua kipuun
Pelko syöpäkivuista huolestuttaa monia syöpään sairastuneita. Nykyään kivunhoito on erittäin kehittynyttä ja siihen on lääkehoidon lisäksi myös muita keinoja. Hoitoa suunniteltaessa on tärkeää kuulla syöpäpotilasta itseään.
Syöpää sairastavilla kipu on yksi yleisimmistä ja eniten elämänlaatua haittaava oire. Jos juuri sairastuneelta kysytään, mikä häntä syövässä pelottaa, on vastauksena nimenomaan kipu. Erityisesti pelottaa se, saako sairauden loppuvaiheessa riittävää apua.
”Kivun hoidossa pyritään aina mahdollisuuden mukaan poistamaan kivun syy esimerkiksi leikkauksella. Suurinta osaa kivuista voidaan hallita lääkehoidolla. Säännöllisesti annosteltu ja riittävä kipua ehkäisevä lääkitys on nykyään olennainen osa syövän hoitoa”, Tarja Heiskanen HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Kipuklinikalta kertoo.
Jokaisen potilaan kanssa on tärkeä keskustella ja kuulla, millaista kipu on ja miten potilas sen kokee. Kipu voi olla syövän aiheuttamaa, ja esimerkiksi haimasyövässä se on usein sairauden ensimmäinen oire. Myös jotkut hoidoista voivat aiheuttaa kipua.
”Osa solunsalpaajista aiheuttaa neuropatiaa, joka voi jäädä pysyväksi haitaksi. Neuropatian oireena on esimerkiksi jalkojen puutumista ja pistelyn tuntua, lisäksi kylmä voidaan aistia kipuna.”
Tieto kivun aiheuttajasta
Hoidon kannalta haastavinta on kipu, joka liittyy hermovaurioon. Hermokivut ovat yleinen oire silloin, kun kasvain painaa hermoa. Esimerkiksi selkänikamassa hermojuurta painava etäpesäke voi aiheuttaa voimakasta kipua. Sairauden edetessä, jos siihen liittyy luustoetäpesäkkeitä, on odotettavissa paikallista kipua. Heiskasen mukaan on tärkeää tietää, mikä kivun aiheuttaa.
”Hermokivun hoitoon on nykyään paljon vaihtoehtoja ja lääkkeiden yhdistelmällä voidaan löytää toimiva hoito. Myös lääkkeettömät hoidot ovat kokeilemisen arvoisia, kuten TENS-sähkökipuhoito, jossa ihon tuntohermojen aktivointi estää kipuviestin etenemistä.”
”On hyvä muistaa, että hoitoon liittyvä kipu ei välttämättä tarkoita sitä, että syöpä olisi edennyt. Syöpäpotilaat ovat usein huolestuneita ja elimistö reagoi herkästi kipuun stressaavassa tilanteessa. Siksi on tärkeää rauhoittua ja tietää, että kipu voi johtua myös hoidosta”, Heiskanen huomauttaa.
Huono uni vaikeuttaa kipua
Kipu on monisyinen ongelma, jolla on vahva yhteys mielialaoireisiin. Etenkin unettomuus kasvattaa kipuongelmaa suuremmaksi: mielialaoireet ja unihäiriöt vaikuttavat kivun kokemukseen ja toisaalta kipu heikentää unta. Kivun hallinnassa unettomuuden hoito on keskeistä. Olisi tärkeää, että potilas saisi nukuttua edes 5–6 tuntia yhtäjaksoisesti. Tavoitteeseen voidaan päästä lääkkeiden avulla.
”Unen merkityksestä hyvinvointiin puhutaan nykyään muutenkin paljon. Myös Kipuklinikalla annetaan uniohjausta ja pyrimme löytämään keinoja potilaan unen kohentamiseksi”, Heiskanen kertoo.
Psyykkinen hoito kipuongelman yhteydessä on tärkeää. Sairauteen liittyvä kärsimys herättää luonnollisesti ahdistusta ja pelkoa. Varsinkin vanhemmat ihmiset ovat saattaneet joutua seuraamaan karuja kohtaloita ajoilta, jolloin riittävää kivunhoitoa ei ollut. Myös nykyinen puhe riittämättömistä resursseista voi aiheuttaa epäluottamusta hoidon saamisesta. Kivunhoito on kuitenkin kehittynyt merkittävästi ja kaikissa yliopistosairaaloissa toimii kipuklinikka.
”Perustason syöpäkivun ymmärrys kuuluu jokaisen lääkärin osaamiseen ja kaikissa sairaaloissa työskentelee anestesiaerikoislääkäreitä, joiden koulutukseen kuuluu kivunhoito. Palliatiivisen hoidon saatavuus on parantunut viime aikoina ja sen edistämiseksi on rakennettu valtakunnallista verkostoa. Hoidon kokonaisuudessa kaikki oireet, myös henkinen puoli otetaan huomioon. Rakentamalla luottamuksellinen kontakti potilaaseen voidaan pelkoja lievittää.”
Syöpäkipulinja palvelee valtakunnallisesti
Tarja Heiskanen on ollut mukana perustamassa vuonna 2014 käynnistettyä Syöpäkipulinjaa. Se on valtakunnallinen puhelinpalvelu potilaille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Yhteyttä voi ottaa, mikäli kivunhoidossa ilmaantuu ongelmia. Moni syöpäpotilas saattaa olla epätietoinen, mistä apua saa. Soittaja ohjataan tarvittavien palvelujen pariin.
”Mikäli kyseessä on hankalasti hoidettava tilanne ja potilas antaa siihen luvan, voidaan ottaa yhteyttä potilasta hoitavaan lääkäriin. Soittoja tulee yllättävän vähän: pystyisimme auttamaan useampia potilaita ja edistämään heidän kipujensa hoitoa.
Olemme havainneet, että potilaalle voi olla epäselvää, mitä on tapahtumassa ja kehen voi tarvittaessa olla yhteydessä. Huolestuneisuus pahentaa kipua. Potilaalle on tärkeää, että hänellä on aina mahdollisuus saada yhteys asiantuntevaan tahoon, kun ilmenee jotain kysyttävää.”
Heiskasen mukaan onneksi vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa kipua ei saada hallintaan.
”Sairauden loppuvaiheessa, joskus hyvin harvoin viimeisinä päivinä ennen kuolemaa voidaan tarvita todella paljon lääkkeitä, että potilas olisi rauhallinen. Kivuttomuus useimmiten saavutetaan, vaikkakin potilas tuolloin on melkein unessa.”
Valtakunnallinen Syöpäkipulinja palvelee takaisinsoittoperiaatteella arkisin klo 9–12 numerossa 050 369 6707.
Teksti Arja-Leena Paavola
Kuvat Eeva Anundi
