Unelmia ja uimapukuja
Maija Halkosaari haluaa suunnittelemiensa uimapukujen avulla tuoda iloa ja tukea kohtalotovereille sekä ravistella käsityksiä potilaan roolista. ”Syöpä ei vie kauneuden kaipuuta. Eikä syöpäpotilaan tarvitse luopua iloa tuovista asioista”, sanoo Halkosaari.
Mahdollisuus uida ja tuntea itsensä kauniiksi. Aivan tavallisia asioita. Niin Maija Halkosaaari ajatteli. 29-vuotias Halkosaari oli toipumassa rinnanpoistoleikkauksesta. Juiliva niskakipu oli odottamatta paljastunut laajalle levinneeksi rintasyöväksi. Ennuste oli lohduton, toivoa paranemisesta ei ollut.
”Diagnoosi tyrmäsi. Mietin, mihin voin itse vaikuttaa. Päätin pitää lujasti kiinni iloa tuovista asioista.”
Se tarkoitti Halkosaaren kohdalla haaveiden toteuttamista ja tärkeiden harrastusten jatkamista. Sekä ryhtymistä uimapukusuunnittelijaksi ja yrittäjäksi.
Uiminen oli ollut merta rakastavan, triathlonia harrastaneen Halkosaaren lempilaji. Sitä suositeltiin myös leikkauksen jälkeiseksi liikunnaksi. Tuntui lohdulliselta, ettei tärkeästä harrastuksesta tarvitsisi luopua, mutta leikkauksen jälkeinen ja sytostaattihoitojen laihduttama ulkomuoto mietitytti. Syöpä oli muokannut vartalon ääriviivoja ankarasti.
”Mielessäni saatoin kuitenkin haaveilla virtaviivaisesta siluetista ja kuvitella itseni lekottelemassa palmurannalla vetävän näköisessä uimapuvussa.”
Kukapa sellaisesta ei haaveilisi. Tai ihan vaan uimahallissa tai mökkirannassa uimisesta. Vapauden tunteesta ja huolettomasta olosta. Uimisen ilosta.
”Ansaitsemme parempaa”
Aivan tavalliset asiat tuntuivat kuitenkin karkaavan ulottumattomiin.
”Etsin uimapukua, mutta tarjolla olikin ’apuväline’-nimellä myytäviä tuotteita. Se alleviivasi lokerointia potilaan rooliin”, muistelee Halkosaari.
Huolettomuus ja vapauden tunne olivat kaukana niistä kerroista, jolloin Halkosaari koitti uida hankkimassaan proteesiuimapuvussa. Proteesi liikkui holtittomasti ja pyrki vuoroin pullahtamaan ulos kaula-aukosta tai laskeutumaan vyötärölle.
”Ansaitsemme parempaa”, ajatteli Halkosaari.
Edessä oli ammatinvaihdos. Maija Halkosaari alkoi suunnitella uimapukuja apunaan rinnanpoiston läpikäyneitä naisia. Ensimmäinen mallisto tuli myyntiin vuoden alussa.
Mielikuvat rannalla käyskentelystä, auringon lämmittämistä kallioista ja välkehtivään mereen kauniissa uimapuvussa pulahtamisesta auttoivat Halkosaarta jaksamaan hoitojen aikana. Silloin proteesin ja syövän saattoi hetkeksi unohtaa. Saman Halkosaari haluaa mahdollistaa kanssasiskoille.
”Syöpä ei määritä ihmistä. Oikeus hyvään elämään kuuluu jokaiselle, syövästä huolimatta.”
Maija Halkosaaren muistoa kunnioittaen. Hän menehtyi 7.5.2016. Uimapukuja valmistavan Lullebiegga-yrityksen toimintaa jatkaa Maijan isosisko Susanna Halkosaari.
Teksti: Susanna Sonninen
Avautuu uudessa ikkunassa Julkaistu Syöpäjärjestöjen sivuilla
