Antamisen ja tekemisen iloa

Leena Kuvaja on tehnyt vapaaehtoista syöpätyötä jo 20 vuoden ajan. Siitä lähtien, kun hän itse sairastui mahasyöpään.

Miten sinusta tuli vapaaehtoinen?

”Olin ajatellut vapaaehtoistyötä jo muutama vuosi aiemmin, kun 34-vuotias siskoni menehtyi mahasyöpään sairastettuaan vain alle puoli vuotta. Noin nuoren naisen kuolema tuntui epäreilulta, etenkin kun häneltä jäi kolme alle kouluikäistä lasta jatkamaan elämää ilman äitiä. Kun myöhemmin sairastuin samaan sairauteen, lupasin itselleni, että jos selviydyn, menen mukaan vapaaehtoiseen syöpätyöhön. ”

Millaista vapaaehtoistyötä teet?

”Minun vapaaehtoistyöni on monipuolista. Olen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen hallituksessa sekä yhdistyksen Nurmeksen osaston puheenjohtajana. Tärkeämpää on kuitenkin työ syöpäpotilaiden parissa vertaistukihenkilönä, ryhmän ohjaajana ja olen mukana myös paikallisen osaston kerhotoiminnassa.”

Olen vertaistukihenkilö, jota syöpään sairastunut voi tavata joko sairaalassa tai jossain muualla sovitussa paikassa. Mahasyöpä on nykyään melko harvinainen, joten yhteyspyyntöjä voi tulla ympäri Suomen. Voimme olla sairastuneen kanssa myös puhelinyhteydessä. Kolme vuotta toiminut vertaistukiryhmä syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Kokoonnumme kerran kuukaudessa ja teeman sovimme ryhmän kanssa yhdessä seuraavaksi kerraksi. Osaston kerhotapaamisia meillä on myös kerran kuukaudessa. Keräämme varoja jäsenten virkistystapahtumiin ja -matkoihin sekä syöpää sairastavien muistamisiin. Näissä osaston kuukausitapaamisissa on usein mukana joku ulkopuolinen luennoitsija.Joka syksy osallistun myös osaston väen mukana Roosa nauha -keräykseen. ”

Mitä vapaaehtoistyö merkitsee sinulle?

”Vapaaehtoistyö antaa minulle todella paljon. Ensinnäkin ihania ystäviä niin yhdistyksen kuin oman osastonkin parissa ja toiseksi antamisen ja tekemisen ilon syöpään sairastuneiden hyväksi. Kun antaa, niin saa! Tämä vanha fraasi on niin totta. Lämpimät kiitokset kaikille mukana matkaajille.”

Teksti: Anu Kytölä
Kuva: Matti Häkkinen