Immuunihoitojen tulokset ovat loistavia
Immuunihoidot ovat jo osa monen syövän hoitoa, ja ne voivat parantaa myös levinneen syövän ennustetta merkittävästi. Immuunihoitojen nopea tuleminen luo ennennäkemättömiä haasteita tutkimukselle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle, sanoo tutkijaprofessori Juha Klefström.
Immuunihoidot ovat mullistamassa syövänhoidon. Niiden avulla voidaan parhaassa tapauksessa parantaa levinnytkin syöpä sen sijaan, että saataisiin potilaalle hoitojen avulla vain jonkin verran lisää elinaikaa.
Tutkimuksissa huomattiin, että viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen osa immuunihoitoja saaneista potilaista oli edelleen elossa. Tämä ei muilla hoidoilla onnistunut.
Vielä on kuitenkin monta tutkijatyövuotta ja paljon yhteiskunnallisia päätöksiä tehtävänä, ennen kuin hoidoista on hyötyä kaikille syöpäpotilaille ja ennen kuin ne ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla.
Suomen Syöpäinstituutin FICANin tutkijaprofessori Juha Klefströmin mukaan immuunihoitojen nopea tuleminen luo myös paljon haasteita yhteiskunnalle.
”Siitä, mitkä potilasryhmät parhaiten hyötyvät immunoterapiasta, tiedetään toistaiseksi liian vähän. Hoitojen kehittäminen on myös erittäin kallista, mikä vaikuttaa lääkkeiden hintoihin.”
Tämä pakottaa myös poliitikot suurten päätösten äärelle. On arvioitava, minkä muun kustannuksella yhteiskunnalla on varaa tarjota näitä kalliita hoitoja kansalaisille, kenellä niihin on oikeus ja onko meillä tulevaisuudessa potilaita, jotka hoidoista voisivat hyötyä, mutta joille niitä ei ole varaa antaa.
Klefströmin mukaan nyt onkin tavoitteena selvittää, miksi osa potilaista hyötyy immuunihoidoista ja osa ei sekä kohdentaa hoidot ensin mainitulle ryhmälle.
Nyt ajatellaan, että jos syöpä tekee paljon mutaatioita, se voi olla herkempi immuunihoidolle.
”Immuunijärjestelmä havaitsee syöpäsolujen uudet mutaatiot ja tunnistaa ne helpommin vieraiksi kappaleiksi elimistössä. Mutta siinä ei suinkaan ole koko totuus”, Klefström sanoo.
Hänen mukaansa sen selvittäminen, minkä tyyppiset ja kenen henkilön syövät parhaiten vastaavat immuunihoitoihin on ”pyhä Graalin malja”, jota tutkijat kuumeisesti etsivät.
Klefströmin tutkimusryhmä työskentelee Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella, osana lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmaa ja HUSia, jossa on mukana myös kansallinen syöpäkeskus FICAN.
Mullistavia tuloksia
Se, että immuunijärjestelmämme voi pitää syöpää kurissa, havaittiin jo 1970-luvulla. Esimerkiksi lukuisia tiedepalkintoja voittaneen suomalaisen tutkijan Kari Cantellin interferoni-gamma-tutkimukset ovat edistäneet syöpälääkkeiden kehitystä.
Juha Klefströmin mukaan innostus syövän immuunihoitoihin kuitenkin lopahti ennen pitkää, kun tulokset suhteessa odotuksiin eivät olleet toivottuja.
”Immunologia häipyi syöpätutkimuksen maailmankartalta pitkäksi aikaa. Niiden toinen tuleminen tapahtui viime vuosikymmenellä, kun löydettiin konkreettinen tapa hyödyntää immuunijärjestelmää eli PD-1/PD-L1-vasta-aineet. Löydökset tehneet tutkijat James P. Allison ja Tasuku Honjo palkittiin Nobelilla vuonna 2018.”
Nyt immuunihoidoista on saatu mullistavia tuloksia levinneeseen melanoomaan. Hoito on hyväksytty myös keuhkosyöpiin, rakkosyöpiin sekä pään ja kaulan alueen syöpiin, kaiken kaikkiaan yli 20:een syöpätautiin.
Byrokratia estää parhaan hoidon
”Tulevaisuudessa kuitenkin kaikki syöpähoidot voivat olla yhdistelmähoitoja, joissa immuunihoidot ovat mukana yhtenä osana”, Juha Klefström sanoo.
”Solunsalpaajahoidoista halutaan pitkässä juoksussa eroon, koska niistä on sivuvaikutuksia. Yksi vaihtoehto on hyödyntää syövän omia heikkouksia.”
Immuunihoitoihin kuuluu myös CAR-T-soluhoito, jolla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi leukemioiden ja lymfoomien hoidossa. Car-T-soluhoidossa potilaan puolustusjärjestelmän soluja aktivoidaan hyökkäämään tehokkaammin syöpäsoluja vastaan.
Yhdistelmähoitoa kotona ja sairaalassa
Immuunihoitoja annetaan sairaalassa suonensisäisenä nestehoitona. Suoneen tiputetaan vasta-aineita, jotka sitoutuvat immuunisoluissa oleviin jarruproteiineihin tai sellaisiin proteiineihin, joilla syöpäsolut yrittävät hillitä immuunisolujen hyökkäyksiä. Vasta-aineet siis stimuloivat immuunipuolustusta ja myös estävät sen väsymisen.
”Immuunipuolustuksemme on evoluution aikana kehittynyt terästäytymään lyhyeksi aikaa ja sitten väsähtämään, jotta se ei aiheuttaisi terveille kudoksille vahinkoa”, Juha Klefström sanoo.
Syöpää vastaan immuunipuolustuksen tulisi kuitenkin jaksaa kamppailla pidemmän aikaa, jopa jatkuvasti. Se onkin immuunihoidon tärkein tavoite.
Koska suurin osa kehitettävistä hoidoista on yhdistelmähoitoja, voi toinen lääke olla apteekista ostettava ja kotona otettava tabletti ja toinen sairaalassa saatu immuunihoito. Sairaalalääkkeiden kuluista vastaavat sairaanhoitopiirejä rahoittavat kunnat. Avohoidon eli niiden kotona syötävien tablettien kulut taas korvaa Kela sairausvakuutuksen kautta.
Byrokratia estää parhaan hoidon
Yhdistelmähoitojen järjestäminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Ongelmia on jo aiheutunut esimerkiksi munuaissyöpäpotilaille, koska Suomen jäykkä kaksikanavainen lääkekorvausjärjestelmä ei taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen.
Juha Klefström onkin huolissaan siitä, että pelkän byrokratian vuoksi osa potilaista ei saa parasta hoitoa.
”Potilasjärjestöt ovat olleet aktiivisia ja vaatineet valtionhallintoa purkamaan näitä vanhentuneita järjestelmiä. Samaan pyrkii myös Cancer IO -yhteistyöverkosto.”
Klefström vetää 28 suomalaisen toimijan Cancer IO (= immuno oncology) verkostoa, johon kuuluvat potilasjärjestöjä, akateemisia tutkijoita, kaikki kansallisen syöpäkeskus FICANin alueelliset yksiköt, syöpälääkäreitä, yrityksiä sekä kaikki suurimmat immuuniterapiaan investoivat lääkeyhtiöt.
”Yhteistyöverkosto on tärkeä vaikuttaja, koska siinä yhdistyvät monen erilaisen toimijan viestit. Jos viesti on yhdenmukainen, ei valtiovallalla voi olla mitään syytä olla siihen reagoimatta.”
Nyt on nimetty toimikunta miettimään lääkekorvausjärjestelmän uusimista.
”Mutta kun syöpä ei odota. Päättäjien ja potilaiden aikaperspektiivit ovat ihan erilaiset. Turhaudun siitä, miten hitaasti tällaisia puhtaasti hallinnollisia ongelmia Suomessa ratkotaan, kun kyse on kuitenkin ihmishengistä. Korona-aika on näyttänyt, että asiat saadaan hallinnossakin tapahtumaan vikkelästi, kun vain on tahtoa”, Klefström sanoo.
Tiina Pelkonen
kuvat Tomi Westerholm