Koen syöpätyön olevan jokaisen asia
Riikka Mahlamäki-Kaistinen lähti Syöpäjärjestöjen vapaaehtoiseksi, koska halua antaa omasta ajastaan hyvään tarkoitukseen. Pitkän vapaaehtoistaipaleen myötä hänet valittiin Keski-Suomen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi.
Olen muuramelainen toimittaja. Aktivismi ja vapaaehtoistyö ovat sydäntäni lähellä ja keskeinen osa vapaa-aikaani. Yhdeksän vuotta sitten haastattelin Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen naistoimikunnan jäseniä heidän juhlavuotensa kunniaksi. Heidän puheenjohtajansa pohti, kuinka hankalaa työelämässä olevia ihmisiä on saada toimintaan kiireidensä vuoksi. Ajatus jäi kytemään, ja mietin, miksen minäkin lähtisi mukaan – pidin toimintaa hienona ja sellaisena, johon halusin omaa aikaani ehdottomasti antaa.
Puheenjohtajajana vastaan hallituksen kokousten valmistelusta yhdessä toiminnanjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan kanssa. Käymme läpi, mitä aiheita käsittelemme kokouksessa ja millä laajuudella. Välillä teemme alustavia ehdotuksia hallitukselle päätöksiä vaativista asioista, ja paljon on myös olennaisista asioista tiedottamista hallitukselle. Olemme toiminnanjohtajan kanssa toistemme tuki ja turva, ja mietimme yhdessä yhdistyksen arkeen kuuluvia asioita. Olen nyt toista vuotta hallituksen johdossa. Yksi hallituskausi on kolmen vuoden pituinen.
Luottamustehtävässä käytettyä aikaa en laske tunneissa. Koen, että teemme hurjan tärkeää työtä. Toivonkin, että ihan kaiken ikäiset ja elämäntilanteissa olevat innostuisivat yhdistystoiminnasta. Me kaikki tunnemme jonkun, jota syöpä koskettaa, ja koenkin syöpätyön olevan ihan jokaisen asia. Toimintamme on enimmäkseen kaikkea muuta kuin syövästä puhumista, emmekä maalaile piruja seinille tai pelottele sairauden vaaroista. Oma rakas ystäväni sairastui rintasyöpään viime vuonna. Kun syöpä tulee lähelle, muistaa kuinka paljon tunteita se nostattaakaan pintaan.
Pestini ja se, että taitooni hoitaa se luotetaan, on minulle kunnia-asia. Hallituksen puheenjohtajana minulle on valtavan tärkeää, että keskustellaan paljon ja että kaikkien näkökulmat tuodaan esiin. Kaikkien miellyttäminen järjestökentällä on mahdotonta, mutta parhaani teen.
Vuoden aikana toiminnanjohtajamme käy läpi, kuinka paljon meihin on otettu yhteyttä ja kuinka monta keskustelua neuvontahoitajamme ovat käyneet sairastuneiden ja heidän läheistensä kanssa. On palkitsevaa kuulla, kuinka montaa ihmistä olemme saaneet auttaa ja kuinka moni on toimintaamme osallistunut tavalla tai toisella.
Teksti: Sini Sarvana
Kuva: Anne Kalliola