Luomihuoliin pyritään reagoimaan nopeasti

Huolestuttavalta vaikuttava luomi tai ihomuutos kannattaa käydä näyttämässä omassa terveyskeskuksessa. Pääkaupunkiseudulla asuvien on myös mahdollista lähettää sähköisen palvelun kautta kuva lääkärille alustavaa diagnoosia varten.

Helmikuussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén totesi Ylen A-Studiossa, että melanoomaa on diagnosoitu koronavuosien aikana 20 prosenttia vähemmän, vaikka se todellisuudessa lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntymisen vuoksi. Tämä on herättänyt huolta piiloon jääneistä tapauksista.

Melanooman ennusteeseen voidaan vaikuttaa parhaiten toteamalla ja poistamalla kasvain varhaisessa vaiheessa. Luomihuolien tutkimiseksi monilla terveysasemilla eri puolilla Suomea järjestetään luomipäiviä, jossa voi näyttää ihoaan hoitajalle ja tarvittaessa lääkärille. Esimerkiksi Kuopion alueen terveysasemilla luomipäiviä järjestetään monissa tiimeissä noin kahden viikon välein tarpeen mukaan, ja vastaanotolle on päässyt kohtuullisen nopeasti.

”Myös osa hoitajista voi tarkistaa luomia ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Aina lääkäriä ei tarvita, sillä usein ihmiset huolestuvat rasvasyylistä. Ne ovat pahannäköisiä, mutta kuitenkin vaarattomia ja helposti tunnistettavia. Mikäli kyse on epäilyttävästä luomesta, otetaan siitä koepala tai poistetaan saman tien kirurgisesti”, tiimin johtaja Petri Teriö Kuopion terveystoimesta kertoo.

Koronapandemian vuoksi vastaanottoaikoja on ollut entistä vähemmän tarjolla, sillä lääkäreitä ja hoitajia on sijoitettu muihin tehtäviin.

”Tästä huolimatta katsomme kaikki huolta herättäneet ihomuutokset, joita on tultu näyttämään. Useilla terveyskeskuksilla on myös käytössään dermastokooppi, jonka avulla melanooma on mahdollista havaita herkemmin, kuin paljaalla silmällä katsottaessa.”

Melanooman ennusteeseen voidaan vaikuttaa parhaiten toteamalla ja poistamalla kasvain varhaisessa vaiheessa.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden nettisivuilla ohjeistetaan asiakkaita käyttämään luomihuolissa sähköisen asioinnin kanava Maisaa. Aika tarkastukseen saadaan lähettämällä kuva ihomuutoksesta Maisa-viestillä. Lääkäri arvioi tutkimustarpeen kuvan perusteella kolmen päivän sisällä. Ongelmana on, että varsinkaan kaikilla iäkkäämmillä ihmisillä ei välttämättä ole käytössään kännykkäkameraa eikä mahdollisuutta tai kykyä hyödyntää tietotekniikkaa. Ihomuutos voi myös sijaita paikassa, jota ei itse pysty kuvaamaan.

”Ajan lääkärille voi varata suoraan Maisan kautta tai soittamalla omalle terveysasemalle, tosin kiireettömiä aikoja on ollut vaikea saada parin viimeisen vuoden aikana. Meille on kertynyt hoitovelkaa, mutta luomipoliklinikat ovat nyt taas täydessä toiminnassa. Tosin kovan kysynnän vuoksi aikoja voi monella asemalla joutua odottamaan”, johtava ylilääkäri Marika Buch Lund toteaa.

Buch Lundin mukaan luomipoliklinikkoja toimii kaikilla Helsingin terveysasemilla. Niissä lääkäri tarkastelee ihomuutoksia, tarvittaessa ottaa koepaloja ja poistaa luomia samassa yhteydessä. Luomia poistetaan vain lääketieteellisin perustein, ei kosmeettisista syistä. Pääsääntöisesti kaikki lääkärit tekevät tämänkaltaisia tarkastuksia ja toimenpiteitä.

”Jonkun verran kuvia on lähetetty Maisan kautta, mutta kuvien laatu ei aina ole riittävä luomen arvioimiseksi. Mikäli kuva on hyvälaatuinen, sen avulla pystytään tekemään esiseulontaa. Kuvan lähettäminen ei kuitenkaan ole mahdollista kaikille, ja tällä hetkellä edelleen valtaosa luomista tutkitaan paikan päällä. Myös hoitajat osaavat arvioida erilaisia iho-ongelmia.”

Luomien tarkastus ja jatkotoimenpiteet kuuluvat julkiselle terveydenhuollolle

”Olemme Syöpäjärjestöissä useiden vuosikymmenien ajan järjestäneet ”Luomihuoli -päiviä” erityisesti keväisin. Muutamia vuosia sitten teimme päätöksen, ettemme näitä enää järjestä, koska vastuu huolestuttavien luomien ja ihomuutosten tunnistamisesta ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä kuuluu julkiselle terveydenhuollolle. Ihomuutosten tunnistaminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet vaativat jatkuvaa terveydenhuollon ammattilaisten kouluttautumista tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi tunnistaa huolestuttavat ihomuutokset”, kertoo Syöpäjärjestöjen terveysosaton johtaja Marika Skyttä.

”Haluamme Syöpäjärjestöissä toimia vastuullisesti ja varmistaa, että ihosyövän esiasteet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siellä missä luomi tai ihomuutos on mahdollista myös poistaa ja henkilö saa tarvitsemansa jatkotoimenpiteet. Emme halua toiminnallamme aiheuttaa myöskään ihmisille turhaa huolta.”

Myös Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksessä tehtiin luomitarkastuksia aivan viime vuosiin asti ja luomipäivien merkeissä jalkauduttiin eri puolille maakuntaa.

”Luomien tarkastusten sijaan jatkamme neuvontatyötä. Ennalta ehkäisevän työn kautta pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei melanoomaa syntyisi. Tähän liittyen olemme opastaneet VARO-säännön omaksumisessa. Se ohjaa arvioimaan, millainen ihomuutos on syytä tutkituttaa lääkärillä”, toiminnanjohtaja Heidi Kolehmainen Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksestä kertoo.

Yksi melanooman riskitekijöistä on ihon palaminen auringossa etenkin lapsuusiällä.

”Ennaltaehkäisevässä työssä opastamme aurinkosuojautumisessa. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen päivähoidon kanssa. Olemme suunnitelleet mallikollaasitaulun ja ohjaamme lapsia siinä, kuinka iho rasvataan ja miten vaatteilla suojataan auringolta. Tätä työtä emme ole lopettaneet edes koronan aikana.”

VARO-sääntö

V = väri on epätasainen
A = alueen halkaisija on yli 6 mm
R = reuna on epäsäännöllinen
O = luomen osat ovat epäsymmetriset

Arja-Leena Paavola