Luonto tuo voimaa
Joskus hyvä olo on yhtä lähellä kuin lähin meri, järvi tai metsä. Luonnolla on ihmeellinen voima elvyttää ja rentouttaa. Luonnon voimaannuttavaa vaikutusta hyödynnetään myös Syöpäjärjestöjen tarjoamalla Meren aalloilla -melontakurssilla.
Kurssista vastaava hoitaja Teija Kemppainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä toteaa, että melonta on itsessään parasta terapiaa.
”Luonto ja etenkin vesi elementtinä ovat voimaannuttavia. Sieltä moni ammentaa voimaa sairastumisen jälkeen. Virkistymisen näkee näillä kursseilla selvästi, sillä viikon aikana osallistujien koko olemus ja ilme muuttuu.”
Oikeastaan eron näkee jo vajaassa päivässä. Kun kurssin osallistujat saapuvat aamulla kurssipaikkana toimivan Turun Meri-Karinan pehmeälle rantahietikolle, monen kasvoilla häivähtää väsymys. Merellä vellova sumu ja sateen uhka nakertavat monen motivaatiota lähteä meriretkelle. Kolme tuntia kestäneen retken jälkeen moni toteaa kuitenkin olon olevan mahtava ja väsymyksestä ei ole pitkän retken jälkeen tietoakaan. Mikä ihme tekee melonnasta niin virkistävää?
Yksi syy on varmasti se, että meloen pääsee lähelle luontoa ja tuntemaan sen kaikin aistein. Liikkuminen vedenpinnan tasolla avaa myös uudenlaisen näkökulman luontoon. Meloessa voi löytää ympäristöstä ja sen pienistäkin yksityiskohdista erilaisia elämyksiä. Se auttaa meitä myös tulemaan paremmin tietoisiksi kuluvasta hetkestä ja omista tunteista. Melontaan keskittyminen antaa aivoille tilaa hengähtää.
Melonta tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin elämyksiin, mutta samalla se on myös tehokasta terveysliikuntaa. Tämän vahvistaa myös tieteelliset tutkimukset, joiden mukaan luonto ja sen kokeminen eivät ainoastaan piristä mieltä, vaan ne myös vahvistavat ihmisen elimistöä.
”Melonta on erityisen hyvää liikuntaa esimerkiksi niska- ja hartiaseudun vaivoista kärsiville, mutta esimerkiksi myös rintasyöpäpotilaille, jolla on yläraajaturvotusta”, Teija Kemppainen vahvistaa.
”Monella syöpädiagnoosista on tänne tultaessa kulunut jo jonkin aikaa. Moni haluaa hoitaa kuntoaan ja löytää kurssin kautta uuden harrastuksen. Siihen kurssi soveltuu hyvin, sillä kurssilla aloitetaan alkeista. Saaristomeren melojat on tässä ollut hyvä yhteistyökumppani ja ohjaajat ovat saaneet paljon kehuja.”
”Samassa veneessä ollaan”
Tamperelaisille Seija ja Yrjö Koskiselle kurssille osallistuminen saattaa olla sykäys kokonaan uuden harrastuksen aloittamiselle.
”Mereen ja järveen liittyvät asiat ovat olleet aina meitä yhdistävä tekijä. Tästä voisi tulla meille uusi yhteinen harrastus. Olemmekin jo selvittäneet, että Tampereelta Pyhäjärven rannasta voisimme vuokrata kajakit halutessamme, pariskunta myhäilee.”
Seija Koskinen kertoo, että kuuli Syöpäjärjestöjen tarjoamista kursseista jo sairaalassa.
”Nyt kun saamastani syöpädiagnoosista on kulunut vuosi, oli sopiva hetki osallistua kurssille. Olen fyysisesti vähitellen päässyt jaloilleni ja nyt on aika käsitellä sairastumiseen liittyviä tunteita. Kaipasin vertaistukea, mutta en kuitenkaan halua velloa asian kanssa koko ajan. Tällä kurssilla pääpaino on melonnassa, mikä tuntui mukavalta. Täällä saan liikunnan ohellla kuitenkin muilta osallistujilta myös vertaistukea sopivassa suhteessa, koska voimme jutella kokemuksistamme luontevasti vaikkapa ruokapöydässä tai saunassa. Toinen kurssivalintaan vaikuttanut asia oli se, että tänne saattoi tulla yhdessä puolison kanssa.”
”Halusimme tulla kurssille yhdessä, koska Seijan sairastuminen koskettaa meitä molempia. Moni syöpäsairas sanoo, että heidän on pitänyt jaksaa tukea omaisia oman sairastumisen ohella. Me olemme pyrkineet tukemaan toisiamme koko ajan. Tietysti alussa oli epätodellinen olo. Vaikka ympärillä on ollut paljon syöpää, niin silti kun sairaus osuu omalle kohdalle – ja vielä sille rakkaimmalle – on tiukka tilanne. Asennoiduimme kuitenkin siihen, että toipumiseen menee aikaa ja tästä lopulta tervehdytään”, Seijan puoliso Yrjö Koskinen vahvistaa.
Kurssi on ollut molemmille positiivinen kokemus.
”Melonta on ollut keskiössä, mutta melonnan lisäksi olemme kuulleet hyviä luentoja ja tehneet kehon ja mielen hyvinvointia tukevia harjoituksia”, pariskunta kiteyttää kokemuksensa.
”Yhdessä liikkuminen ja oleminen on tuottaa nopeasti hyvän ryhmähengen ja porukka hitsautuu yhteen, etenkin kun kaikilla on samat ongelmat. Olemme täällä kaikki samassa veneessä – lähes kirjaimellisesti. On huippua, että tällaiselle kurssille on kaikkien mahdollista päästä – ja ennen kaikkea, että tämä on kokonaan ilmaista”, Yrjö Koskinen toteaa.
Seija kannustaakin syöpään sairastuneita ja heidän omaisiaan osallistumaan kursseille avoimin mielin.
”Ehdottomasti kannattaa osallistua, jos kokee, että on henkisesti ja fyysiesti siinä kunnossa, että se on mahdollista.”
Kaikille jotakin
Vakavan sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Kokemusten jakaminen, omien tunteiden kohtaaminen ja tiedon saaminen ovat tärkeitä asioita syövän aikana ja sen jälkeen. Myöskään vertaistuen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Syöpäjärjestöt tarjoaa erilaisia kursseja, joilta saa vertaistukea, mutta joilla myös tuetaan kuntoutumista ja arjessa jaksamista.
”On tietysti hyvä muistaa, että kuntoutuminen on prosessi. Se ei tapahdu yhden kurssin aikana, mutta kurssi voi laittaa jotain tärkeää alulle tai tarjota hetken levähtää ja kerätä voimia”, Teija Kemppainen muistuttaa.
Teija Kemppainen kertoo, että melontakurssit ovat olleet tämän vuoden kursseista suosituimpia. Melontakursseja järjestetään kaksi vuodessa, mutta tarjolla on paljon muitakin kursseja.
”Meillä on lähes joka viikko käynnissä jokin kurssi. Lisäksi meillä on wellness-viikonloppuja naisille ja äijäpäivä miehille. Kaikille löytyy varmasti valikoimasta jotakin.”
kurssilta saatua palautetta:
”samanlaisia kursseja lisää. Liikuntaa ja asiaa sopivassa suhteessa”
”sain motivaatiota lähteä jumppaan ja salille”
”ulkoilu, melonta, ystävät ja nauru”
”yhdessäolo kurssilaisten kanssa vastapainoksi yksin elämiselle”
”ihanat nauravaiset, huumorintajuiset kurssilaiset ja vetäjät”
”opin melomaan, nyt uskallan lähteä melomaan mm. kansallispuistoihin”
