Nukkekotiharrastus vie syövän pois mielestä
Pullistuma kaulassa paljasti Leena Asikaisen kilpirauhassyövän. Syöpä on leikattu kahdesti ja viimeisimmän kontrollin mukaan sitä ei enää ole.
Pääskyset lentelevät levottomina Asikaisten talon ulko-ovella, kun yritämme valokuvaajan kanssa hivuttautua sisään niitä häiritsemättä. Talon emäntä Leena Asikainen naurahtaa ja selittää meille, että ”jouduimme laittamaan tähän rappusille vessan niitä varten”. Leena näyttää isoa pahvipalaa, jossa on ihan sitä ihtiään eli linnunkakkaa.
Pääskysistä ei ollut tietoakaan talvella 2018, kun Leena Asikainen löysi patin kaulastaan. Aluksi ultrakaan ei paljastanut mitään. Vasta puolen vuoden päästä patti leikattiin. Kilpirauhasesta löytyi 2,7 senttiä pitkä syöpäkasvain, joka ei ollut onneksi levinnyt mihinkään. Kahden kuukauden päästä leikkauksesta Leenalla oli viiden päivän radiojodihoitojakso. Hoitoa varten piti noudattaa kahden viikon erityisruokavaliota, jossa ei saanut olla jodioitua suolaa. Ruoka-aineista maitotaloustuotteet, kananmunat, mansikat ja kala olivat kiellettyjen listalla.
Hoito sujui hyvin
Leena Asikaisen kilpirauhassyöpä on papillaarinen. Se on kilpirauhassyövistä se, jolla on on parhaimmat ennusteet.
”En tiennyt mitään tällaisesta syövästä, vaikka suvussani on ollut kaulan alueen syöpiä. Tädilläni oli tämä samainen syöpä jo 34 vuotta sitten, mutta hän elää edelleen 94 vuoden ikäisenä. Pojallani on ollut imusolmukesyöpä”, hän kertoo.
Leena kiittelee Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitoa. Kaikki on sujunut säntillisesti, annetut ajat ovat pitäneet paikkansa ja hoitopolku on ollut ehjä ja selkeä. Leppävirran kunnan puolella, mutta lähellä Varkauden kaupunkia asuva Leena on voinut käydä esimerkiksi verikokeissa Varkauden sairaalassa.
Puristaa ja väsyttää
Kilpirauhassyöpääkään ei voi sairastaa jälkiä jättämättä. Hankalinta Leenasta on ollut puristava tunne kaulassa. Tyroksiinihoito vaikutti alkuun voimakkaasti mielialaan ja toi syövän mieleen joka päivä.
”Syöpää ei voi mitenkään unohtaa, kun tyroksiiniannos on otettava puoli tuntia ennen aamiaista.”
Hyväkuntoista Leenaa ihmetytti myös jatkuva väsymys. Asiat selkenivät viimeisimmällä lääkärikäynnillä.
”Sain jutella todella asiantuntevan lääkärin kanssa, jonka mielestä puristava tunteeni ja väsymykseni johtuivat unen puutteesta ja siitä, etten ole päässyt henkisesti sairauteni yli”, hän kertoo helpottuneena.
Leena Asikaiselle määrättiin mietoa mielialalääkettä, joka on taannut hyvät yöunet ja piristänyt muutenkin. Tyroksiiniin haetaan edelleen oikeaa annostusta.
Harrastus vie ajatukset pois syövästä
Sisustusalan ammattilaisena työnsä tehnyt Leena Asikainen on saanut nukkekotiharrastuksesta oivallisen vastapainon syöpäsairaudelle.
”Se on aivan vastuuton harrastus: saa tehdä, mitä haluaa. Olen saanut sitä kautta myös hyviä ystäviä ja toteuttaa luovuuttani”, hän luettelee.
Nukkekodin mini-ihmisten ja esineiden näpräily vie ajatukset pois ikävistä asioista.
”Kun on kotona päivät yksin, tarvitsee muuta ajateltavaa, ettei sorru herra Googlen kanssa seurusteluun ja hae kaikkea kurjaa tietoa syövästä”, Leena sanoo.
Leena on aktiivinen Nukkekotiharrastajien Facebook-ryhmässä ja osallistuu harrastajien yhteisiin tapahtumiin ja tapaamisiin. Olipa hänellä näyttelykin kesäkuussa Varkauden kirjastolla.
”Tämä on siitä hyvä harrastus, että se opettaa myös minua pitkäjänteisyyteen. Vaivaa on nähtävä, jos aikoo rakentaa kokonaisen nukketalon. Pitkäjänteisyyden opettelu olisi tärkeää myös kaikki nyt ja heti -ajatteluun tottuneelle nykynuorisolle”, hän arvioi.
Leenan lapsenlapsista varsinkin kymmenvuotias pojantytär on kiinnostunut mummin sairaudesta ja nukkekodin hevosista. Kun mummi oli radiojodihoidossa eristyksissä viisi päivää, tyttö totesi: ”Et voi tulla lähelle, kun sinä säteilet!”
Rentous auttaa
”Tauti ei panikoimalla parane, Leena Asikainen toteaa, kun kyselen häneltä vinkkejä, miten suhtautua kilpirauhassyöpään.”
Panikoiminen on Leenasta ikävää siksikin, että se vaikeuttaa oikean tiedon omaksumista. Käypä hoito -suosituksista ja Terveyskylästä Leena kehottaa hakemaan hyvää ja oikeaa tietoa. Muuten tauti kannattaa ottaa rennosti ja luottaa asiantuntijoiden apuun.
”Kun joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään, on vain hyväksyttävä, että se osui juuri nyt minuun.”
Jos elää asiantuntijoilta saadun tiedon varassa, ei tarvitse hermoilla. Leena on jo eläkkeellä, joten hänen ei tarvitse miettiä, kykenisikö töihin vai ei.
”Minun kohdallani olisi ehkä kiikun kaakun, pystyisinkö olemaan töissä. Toki, jos saisi itse vaikuttaa työaikoihin ja työn määrään, työnteko voisi onnistuakin.”
Teksti: Mirja Karlsson
Kuvat: Juha Poutanen