Professori Olli Lohi: yhdenkään lapsen ei pitäisi kuolla syöpään

Olli Lohi on hoitanut pieniä potilaita yli viidentoista vuoden ajan ja on nähnyt hoitojen kehittymisen. Lasten syöpä- ja veritautien professorina ja lasten tautien erikoislääkärinä.

”Syöpään sairastunut lapsi saa Suomessa huippuhoitoa”, Lohi vakuuttaa.

”Lasten leukemiassa perinteiset hoitotulokset ovat parantuneet ja uusia täsmähoitoja on kehitetty.”

Olli Lohi sai kiitosta erityisesti siitä, että hän on työssään ihmisläheinen, empaattinen ja aidosti kiinnostunut potilaistaan ja heidän perheistään.

”Hän hoitaa kokonaisvaltaisesti, niin psyykkisen kuin fyysisen puolen. Puhuu vaikeista aiheista ymmärrettävästi, ja selittää kärsivällisesti asiat auki. Rautainen ammattilainen, jolla tittelit lisääntyvät, mutta jalat pysyvät silti tiukasti maassa ja sydän työssä”, Olli Lohia kuvaillaan.

”Onhan se arvokkainta mahdollista palautetta, mitä saa perheiltä”, hän sanoo.

”Kyllä tämä on minusta palvelutehtävä.”

Syövän hoito on tiimityötä

Lohi halua muistuttaa, että vaikka palkinnon sai hän, on syöpien hoito tiimityötä. Tiimissä on mukana iso joukko ammattilaisia; kirurgeja, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutteja, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, radiologeja…
”Yksin, ilman tiimiä, kukaan ei saa aikaan mitään.”

Suomessa sairastuu vuosittain noin 150 lasta syöpään. Heidän hoitonsa on keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin. Muutama erityistä osaamista vaativa hoito on keskitetty Helsinkiin kuten allogeeniset kantasolusiirrot ja retinosolublastoomien hoidon koordinointi.

”Joissain maissa, kuten Hollannissa, keskitettiin kaikkien lasten syöpien hoito yhteen sairaalaan koko maassa. Mutta Hollanti on maantieteellisesti pieni maa. Suomessa vastaavan kaltaisessa keskittämisessä ei olisi mieltä, kun välimatkat tulisivat helposti tosi pitkiksi. Ja kun syöpäpotilas ei yleensä saa matkustaa julkisilla kulkuvälineillä, ei myöskään lentokoneella, se olisi iso haaste.”

”Meillä pyritään päinvastoin jopa siihen, että ne yksinkertaisimmat hoidot, joita voidaan antaa keskussairaaloissa, tehdään siellä, jotta lapset hoidetaan mahdollisimman lähellä kotia. Tällä hetkellä tämä on hyvin toimiva ratkaisu, mutta jos tulevaisuudessa ei löydy osaavaa henkilöstöä, lääkäreitä tai hoitajia, asioita voidaan joutua miettimään uudella tavalla.”

Puolet työajasta tutkimusta

Olli Lohi sai Suomen ensimmäisen lasten syöpä- ja veritautien professuurin Tampereen yliopistossa vuoden 2024 alusta. Lohen työtä professuuri muutti niin, että hän pystyi lisäämään tutkimuksen osuutta työssään. Nyt sitä on noin puolet. Joka toinen kuukausi hän on potilastyössä, joka toinen tekee tutkimusta.

Lohi tutkii lasten leukemiaa. Hänellä on pieni tutkimusryhmä yliopistolla. Tutkijat yrittävät ymmärtää leukemiaa geeni- ja molekyylitasolla ja löytää täsmähoitoja.

Potilailta on kerätty näytteitä Tampereella ja Kuopiossa jo vuosien ajan, kohta myös Helsingissä. Jokaiselta uudelta potilaalta ja perheeltä kysytään, haluaako potilas osallistua tutkimukseen, jossa näytteitä otetaan ennen hoitoa ja hoidon alkuvaiheessa. Tutkijat yrittävät ymmärtää leukemian geenivirheitä suhteessa hoitoon.

”Miksi nämä leukemiat vastasivat hoitoon – mutta ennen kaikkea, miksi nämä eivät vastanneet”, Lohi kuvailee.

Tällä hetkellä yli 90 prosenttia lasten leukemiaan sairastuneista paranee. Se on hyvä luku, mutta sitä voi edelleen parantaa. Kaikissa lasten syövissä ennuste on noin 85 prosenttia eli edelleen noin yksi viidestä lapsesta kuolee.

On tärkeää optimoida hoitoja

Syöpälääkkeillä on paljon haittavaikutuksia, myös sellaisia, jotka tulevat ilmi vuosien päästä hoidoista. Lapsilla on vuosikymmeniä elämää edessään, ja hoitojen myöhäisvaikutuksia täytyy miettiä paljon enemmän kuin aikuisilla. Voitaisiinko sama hoitotulos saada pienemmillä lääkemäärillä?

Se tiedetään, että lapsuuden syöpähoidot altistavat toiselle syövälle myöhemmin elämässä.

Hoitoja on jo toki optimoitu, esimerkiksi 70-luvulla syöpähoitoja saaneilla lapsilla on paljon suurempi riski aikuisena sairastua sydämen vajaatoimintaan kuin nykyisillä lapsipotilailla. Solunsalpaajalääkkeiden kokonaismäärää on pystytty asteittain vähentämään.

Nyt toiveena on, että täsmälääkkeet kuten immunologiset lääkkeet hoitavat lasten syöpiä paremmin ja vähemmillä haitoilla kun solunsalpaajat. Muutamissa syövissä niitä jo käytetäänkin, mutta vielä pitää tehdä paljon tutkimusta, jotta löydettäisi paras hoito kaikille.

Immunologisissa hoidoissa lääke ohjaa lapsen omat puolustussolut hyökkäämään syöpäkasvainta vastaan. Tulevaisuudessa tämä voi tarkoittaa, että jokaisen syöpä hoidetaan juuri hänelle räätälöidyllä hoidolla. Mutta siihen on vielä matkaa.

Lasten syövät eivät lisäänny. Päinvastoin, kun syntyvyys alenee ja  kun lapsia on vähemmän, on lasten syöpiäkin vähemmän.

Teksti: Maarit Rautio
Kuvat:  Laura Tammisto