Rintasyöpä ei ole vain naisten sairaus

Timo Tarvaisen vaimo Piia ihmetteli eräänä aamuna syksyllä 2020 puolison lakanoissa olevia pieniä veripisaroita. Timolle ei tullut mieleenkään, että miehellä voisi olla rintasyöpä.

”Kehossani on paljon varsiluomia ja ajattelimme, että niistä ne pisarat varmasti ovat. Kun illalla istuttiin saunan jälkeen vilvoittelemassa, Piia katsoi rintaani ja sanoi, että siitä tihkuu verta.”

Rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes 30 miestä. Kyseessä on harvinainen sairaus.

”Varasin heti ajan yksityiseltä lääkäriasemalta ja sainkin sen seuraavaksi päiväksi. Siinä vaiheessa ei kyllä käynyt mielessäkään, että minulla olisi syöpä.”

Koska kyseessä oli rinta, ohjattiin Tarvainen mammografiaan. Hän sai lisäksi lähetteen rinnan laajaan ultraan. Ultran yhteydessä näkyi noin 20 millimetrin löydös ja radiologi, joka kuvauksen teki, otti patista koepalan paksuneulanäytteellä.

”Lääkäri ultrasi rinnan heti koepalan ottamisen jälkeen ja sanoi, että kyseessä on kasvain.”

Mikäli rinnassa olisi ollut esimerkiksi harmiton rasvapatti, se olisi luhistunut näytteenotosta. Nyt löydös oli ja pysyi.

Ajatuksia menneisyydestä, perinnöllisyydestä ja vankka tuki kotoa

”Paljon ajatuksia virtasi läpi, kun lääkäri sanoi, että koepalaa pitää tutkia lisää. Onko kyseessä hyvän- vai pahanlaatuinen kasvain. Olen tupakoinut koko ikäni, olen ylipainoinen, ollut työssä Olkiluodon ydinvoimalassa, olen käyttänyt alkoholia. Mietin kaikkea tätä ja sitä, että johtuuko sairaus elämäntavoistani. Vaimo sitten sanoi, että nyt kuule on kaksi tietä, joko jäät tuohon menneeseen kiinni tai sitten katsot eteenpäin. Se oli viisaasti sanottu ja rauhoitti minua.”

Tarvaisen lähipiirissä on sairastettu syöpiä ja sairaus on ollut monelle kohtalokas.

”Kyllä se pelotti. Ja sekin, että minulla on kaksi tytärtä ja poika, voiko minun rintasyöpäni altistaa lapseni samaan.”

Tutkimuksissa selvisi myöhemmin, että Tarvaisen rintasyöpä on hormonaalinen, eikä siinä ole perinnöllistä tekijää nykytutkimusten valossa.

”Pääsin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tutkimuksiin rintasyöpäni perinnöllisyydestä. Vaikka tuloksena olikin se, ettei kyseessä olisi perinnöllinen sairaus, kehotettiin meitä opettamaan tyttäriämme tutkimaan rintojaan oikein ja käymään hyvin matalalla kynnyksellä tutkimuksissa, mikäli jotain ilmenisi.”

Suomen Syöpärekisterin tutkimuspäällikkö Karri Sepän mukaan vielä 1990-luvulla sairastuneiden määrä oli 10-15 miestä vuosittain.

”Kasvu johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. Tätä ei voida luotettavasti arvioida vähäisen tapausmäärän vuoksi.”

Milloin kuukautisesi ovat loppuneet?

Rintasyöpä mielletään voimakkaasti naisten sairaudeksi ja siitä kertoo myös erilaiset lomakkeet ja kyselyt, joihin potilaan tulee vastata.

”Niin paljon kuin tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisestä puhetavasta puhutaankin, kyllä se oli hämmentävää, kun lomakkeeseen olisi pitänyt osata vastata milloin kuukautiseni ovat loppuneet. Siinä sairauden hetkellä ei välttämättä riitä huumori”, Tarvainen pohtii.

Sukupuolipainotteisuus rintasyövän kanssa tuli esiin myös myöhemmin, kun toinen rintarauhanen oli kokonaan poistettu.

”Minulla on toisella puolella man boobs ja toisella puolella kuoppa. Olen lähes varma, että jos olisi nainen, minulle olisi jo ehdotettu proteesia, korjausleikkausta tai vastaavaa. Nyt asiasta ei ole puhuttu mitään”, hän pohtii.

Syöpäjärjestöjen sosiaalisen tuen päällikkö Katja Tähkä kertoo, että vertaistukea miesten rintasyöpien osalta on heikosti saatavilla sairauden harvinaisuudesta johtuen.

”Suomen Syöpäpotilaat ry on perustanut jokunen vuosi sitten Facebook-ryhmän miespotilaille, mutta ryhmässä on ollut hyvin vähän jäseniä.”

Rintasyöpäyhdistyksen Rinnakkain-ryhmiin aina silloin tällöin uskaltautuu miehiä, mutta eivät useinkaan lähde keskusteluun mukaan. Rintasyöpäyhdistys tarjoaa vertaistukea potilastarinoiden avulla, joita löytyy heidän sivuiltaan  https://www.europadonna.fi/rintasyopa/miesten-rintasyopa/  Sivustolta löytyy tietoa miesten rintasyövästä, kuten riskitekijöistä, oireista, tutkimuksista, hoidosta, seurannasta.

Nopea reagointi pelasti paljon

Timo Tarvaisen rintasyöpä leikattiin noin kuusi viikkoa ensimmäisestä lääkärikäynnistä. Kahta viikkoa aikaisemmin keskustelu syöpäsairaanhoitajan ja lääkärin kanssa oli hyvä.

”Kävimme läpi vaihtoehtoja ja sitä, mitä leikkauksen aikana tehdään. Ennen leikkausta tehdyssä varjoainekuvauksessa merkittiin vartijaimusolmuke, mikä lähetettiin tutkittavaksi leikkauksen yhteydessä. Selvisi, ettei etäispesäkkeitä ei ollut ehtinyt syntyä. Siinä mielessä olen päässyt verrattain vähällä.”

”Missään vaiheessa minulla ei ollut mitään oireita. Olen miettinyt, että missä vaiheessa tämä olisi voinut tulla ilmi, jos pieniin veritippoihin ei olisi kiinnitetty huomiota ja varsinkaan menty lääkäriin.”

Tarvainen toivoi koko rintarauhasen poistoa varmistamaan, että kaikki syöpäsolut saadaan pois ja sillä minimoidaan uusiutumista. Tarkempi tutkimus kertoi leikkauksen jälkeen löydöksen kooksi 12 millimetriä.

”En tuntenut sitä itse ollenkaan, enkä tuntenut sitä kädelläkään. Koska se todettiin niin varhaisessa vaiheessa, hoito ei vaatinut sädetystä eikä sytostaatteja.”

Sairauden jälkeen hetkeen tarttumisesta tuli arkea

”Huomaan, että tietynlainen stoalaisuus on tullut osaksi arkea. Hetkeen tarttuminen ja hetkessä eläminen ovat vahvistuneet.”

”Haluan myös puhua sairastumisestani ja erityisesti siitä, että mieskin voi sairastua rintasyöpään. Itsensä tutkiminen myös ulkoisesti kannattaa ottaa astetta vakavammin”, hän kannustaa.

Tarvaisen perheen naiset ovat saaneet pitkään vuosittain Roosa nauhan rintapieleensä. Ajatus syöpätutkimuksen tärkeydestä on ollut läsnä pitkään.

”Kun nyt talvikamppeissani heiluu Roosa nauha -heijastin, saattaa joku kysyä, että miksi sulla on tuollainen. Kerron aina, että siksi, koska itse olen kohderyhmää.”

Teksti Elina Wallin
Kuvat Johanna Sjövall