Pitääkö olla huolissaan hormonikorvaushoidosta?

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito kuumottaa tunteita puolesta ja vastaan. Hoito lievittää tehokkaasti vaihdevuosioireita, mutta voi lisätä myös rinta-syöpäriskiä. Uusi tieto kertoo, että syöpäriskiä kertyy lyhyemmässä ajassa kuin mitä aiemmin on ajateltu.

Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, rauhoittelee Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri ja syöpätautien erikoislääkäri Leena Vehmanen HUS Syöpäkeskuksesta.

Tiedelehti Lancetin äskettäin julkaisemassa laajassa 58 tutkimuksen yhteenvedossa oli mukana 570 000 naista. Sen mukaan rintasyövän riski kasvoi jo alle viiden vuoden hormonihoidon aikana. Pidempi hoito aiheutti enemmän riskiä, ja lisääntynyt riski säilyi vielä kymmenen vuotta lopettamisen jälkeen.

Yhdistelmävalmisteita (estrogeeni ja progesteroni) käyttävillä naisilla riski oli suurempi kuin pelkkää estrogeenia käyttävillä naisilla. Naisille, joilta ei ole poistettu kohtua, estrogeenihoitoon liitetään keltarauhashormoni (progestiini) kohdun limakalvon liikakasvun estämiseksi.

Eikö tämä tiedetty jo aikaisemmista tutkimuksista?

”Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että yhdistelmähoito on rintasyöpäriskin kannalta haitallisempi kuin pelkkä estrogeenihoito. Uutta on sen sijaan tieto jo lyhyen, vuodenkin mittaisen, hormonikorvaushoidon syöpäriskiä lievästi lisäävästä vaikutuksesta. Se on hyvä tiedostaa, vaikka selkeämpi riskinlisäys seuraa vasta pidemmästä hoitojaksosta.”

Kaksi sadasta

Pelkästään ikä lisää sairastumista syöpään. Rintasyöpäriskiä lisäävät monet muutkin naisen elämän tapahtumat, kuten varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkavat vaihdevuodet, synnytysten vähäisyys sekä korkea ensisynnytysikä.

Mitä lisäriski siis tarkoittaa?

 ”Tässä tutkimuksessa normaalipainoisen viisikymmenvuotiaan naisen riski sairastua rintasyöpään seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana oli ilman hormonihoitoa 6,3 prosenttia. Viiden vuoden yhdistelmähoidossa riski oli 8,3 prosenttia”, Vehmanen sanoo.

Tutkimustulos tarkoittaa toisin sanoen sitä, että sadasta viisikymppisenä hormonihoidon aloittavasta ja sitä viisi vuotta jatkavasta normaalipainoisesta naisesta kaksi saa rintasyövän hormonikorvaushoidon takia.

Asiasta on hyvä keskustella vastaanotolla

”Erilaisia riskilukuja on joskus asiantuntijankin vaikea selittää tai potilaan ymmärtää omalla kohdallaan. Naisen on kuitenkin hyvä tietää riskit, jotta hän voi tehdä päätöksen hoidosta omien arvojensa mukaisesti.”

Kaikki eivät kärsi voimakkaista kuumista aalloista ja hikoilusta.

”Tutkimuksen prosenttien perusteella olisi vaikea kieltää hoitoa naiselta, jos oireet häiritsevät yöunta ja haittaavat päivällä merkittävästi elämää tai vaikuttavat mielialaan. Käyttöaika on hyvä rajata silti mahdollisimman lyhyeksi.”

Vehmasen mielestä hormonihoitojen lisäksi myös ylipainosta ja alkoholinkäytöstä pitäisi puhua, koska ne ovat jopa hormonihoitoa merkittävämpiä rintasyövän riskitekijöitä.

Kiltti vai ärhäkkä tyyppi

Tässäkin tutkimuksessa hormonikorvaushoito lisäsi lähinnä hormonipositiivisten rintasyöpien riskiä. Ne ovat Vehmasen mukaan parempiennusteisia kuin aggressiiviset hormoninegatiiviset taudit.

” Täällä syöpälääkärin vastaanotolla harva on katunut hormonikorvaushoitoaan, koska syöpä on niin monen tekijän summa. Hormonilääkitys on toki yksi riskitekijä muiden joukossa, mutta naiset ja gynekologit Suomessa ovat hyvin valveutuneita ja punnitsevat hoitojen hyötyjä ja haittoja yleensä hyvin tarkkaan.”

Hormonikorvaushoidolla on myös terveysetuja, joihin haittoja peilataan. Se vähentää osteoporoosia ja luunmurtumia sekä vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonisairauksiin, jos hoito aloitetaan heti vaihdevuosien alettua. Hoito voi myös vähentää suolistosyöpää terveellisten elintapojen rinnalla.

Leena Vehmanen kertoo äskettäin tutustuneensa syöpäkongressissa esiteltyihin häkellyttäviin seurantatuloksiin ruokavalion merkityksestä. Naisilla, jotka saivat opastusta terveellisemmästä ruokavaliosta (vähemmän rasvaa, runsaasti kuitua, hedelmiä ja vihanneksia) ja noudattivat sitä, rintasyöpäkuolleisuus oli merkittävästi pienempi kuin vertailuryhmässä.

Teksti: Vuokko Maria Nummi
Kuva: Eeva Anundi