Vapaaehtoinen Paula Tättilä: Ainutlaatuinen hetki yhdessä
Oululainen Paula Tättilä etsi pitkään itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä. Lopulta sellainen löytyi saattohoidon vapaaehtoisena.
”Olen 45-vuotias kauppatieteiden maisteri. Perheemme on saanut vapaaehtoisilta apua tiukoissa paikoissa. Minulle on jäänyt olo, että haluan jonain päivänä antaa yhteiskunnalle takaisin meille annettua pyyteetöntä hyvää.
Miten päädyit vapaaehtoiseksi?
Etsin pitkään paikkaani vapaaehtoisena. Kuolemaa ja menettämisen pelkoa jouduin käsittelemään monessa eri yhteydessä vuosien varrella. Sain niiden suhteen rakennettua sisäisen rauhan ja ajattelen, että yhtenä päivänä meistä jokainen kuolee, ja sitä ennen elämme joka päivä. Sitten näin lehdessä jutun Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen saattohoidon vapaaehtoisista, ja tiesin heti, että tässä on se, mihin elämä on minua valmentanut.
Oletko saanut koulutusta vapaaehtoistyöhön?
Syöpäyhdistys järjesti kattavan koulutuksen. Meitä koulutti sairaalan palliatiivisen osaston työntekijä, sairaalapappi ja syöpäyhdistyksen henkilöstö. Meille annettiin saattohoidon vapaaehtoisten opas, johon voin palata tarpeen tullen. Vertaistukea on myös hyvin saatavilla.
Mikä on parasta vapaaehtoistyössä?
Vapaaehtoisena en voi koskaan tietää kuinka pitkä yhteisestä matkamme tulee. Saattosuhteessa ei ole menneisyyden taakkaa, eikä tulevaisuuden paineita; on vain se ainutlaatuinen hetki yhdessä.
Ihmiset, elämäntarinat, kokemukset, kohtaamiset, ilo ja suru on parasta tässä vapaaehtoistyössä. Asiakkaillamme on moninaisia toiveita elämän viimeisiin hetkiin. Yksi haluaa jutella puolueettoman ihmisen kanssa asioista, joita ei ehkä uskalla läheisilleen sanoa, toinen toivoo, että luetaan kirjaa, joka on ollut merkityksellinen tai nautitaan elämän viimeiset jäätelöt lämpimässä syysauringossa. Elämän rajallisuus ja kuoleman pelon käsittely ovat usein jollain tasolla läsnä. Lohtua voi tuoda ihan vain tieto siitä, että lupaa pitää kädestä kiinni myös viimeisien hetkien aikana.
Mitä terveisiä lähetät lukijoille?
Me vapaaehtoiset olemme olemassa teitä varten, ja voimme auttaa kukin tavallamme. Kenenkään ei pidä jäädä yksin ajatustensa kanssa.
teksti Anu Kytölä
kuva Teija Soini
V
