Asenne ratkaisee
Syövät ovat yleisesti ottaen harvinaisia alle 35-vuotiailla, mutta silti joka vuosi noin 80 nuorta eli 15–19-vuotiasta sairastuu syöpään. Yksi heistä on Nea Huttunen, jolla todettiin hodgkinin lymfooma 17-vuotiaana joulukuussa 2016.
”Oli kauhea paikka, kun kävi ilmi, että pitkään jatkunut kuumeilu ei johtunutkaan normaalista flunssasta vaan jostakin vakavammasta. Mietin vain, miten tällainen sairaus voi tulla näin nuorelle ja mitä olen itse tehnyt väärin”, Nea Huttunen muistelee. ”Pahinta oli alkuun epätietoisuus, sillä vasta leikkauksessa paljastui, että keuhkokuvissa näkynyt kasvain ei ollutkaan hyvänlaatuinen”.
Leikkaus tehtiin heti uutenavuotena. ”Vaikka leikkaus oli iso, toivuin siitä ennätysvauhtia. Jo parin päivän päästä olin jalkeilla. Leikkauksen jälkeen alkaneet sytostaattihoidot olivat kuitenkin rankkoja. Tuli kaikenlaisia oireita; suu tulehtui, maha oli kipeä, väsytti ja olin huonovointinen. Lisäksi hiukset tippuivat, mikä oli rankkaa, vaikka peruukki olikin hankittu jo valmiiksi.”
”Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin parantua”
Nea sanoo, että vaikeinta ei kuitenkaan olleet fyysiset oireet vaan ulkopuolisuuden tunne. ”Infektioriskin takia en saanut olla koulussa, eivätkä kaveritkaan pyytäneet mukaan menoihin, koska ajattelivat etten jaksa tai saa tulla. Olisin halunnut kuitenkin tehdä ja mennä, enkä vain istua sisällä. Onneksi kaverit tulivat kotiin minua katsomaan, mikä piristi.”
Nea pohtii, että sairastuminen saattoi olla muulle perheelle kovempi paikka kuin hänelle itselleen. ”Minulla ei ole ollut muita vaihtoehtoja kuin parantua ja jatkaa elämää. Rankempaa on ollut vanhemmillani, jotka ovat joutuneet pelkäämään puolestani.” Perheen tuki on kuitenkin ollut Neallekin tärkeää. ”Mieleen jäi erityisesti se, kun 15-vuotias sisareni lupasi leikata itselleenkin kaljun pelkästä sympatiasta”, Nea naurahtaa.
Asenne ratkaisee
Nea haluaa omalla tarinallaan myös rohkaista ja kannustaa muita nuoria, jotka ovat sairastuneet syöpään.
”Asenne on tärkeä osa parantumista. Sairastumiseen kannattaa suhtautua mahdollisimman positiivisesti. Jos lopettaa elämisen diagnoosiin, mieli sairastuu. Vaikka syöpään sairastuminen on alkuun kova paikka, kannattaa pitää lippu korkealla ja mennä eteenpäin. Todennäköisesti sairaudesta kuitenkin selvitään ja elämä jatkuu”, hän kiteyttää.
Nea onkin oikeassa, sillä yleisimmät nuoria vaivaavat syöpätyypit eli lymfoomat, leukemiat, erilaiset aivokasvaimet ja sarkoomat ovat hyvin parannettavissa. Joka vuosi noin 80 nuorta sairastuu syöpään, mutta heistä toipuu yli 90 prosenttia.
Tietoa sairaudestaan Nea hankki erityisesti blogien kautta. ”Luin blogeista paljon muiden kokemuksia. Niistä pääsi lukemaan, millaisia oireita muilla on ollut ja sai tietoa esimerkiksi siitä, miten nopeasti hiukset kasvavat takaisin hoitojen jälkeen.”
Tulevaisuus edessä
Vaikka koulu jäi sairastumisen takia hetkesi kesken, Nea pääsi kuitenkin viettämään ylioppilasjuhlia samaan aikaan opiskelukavereidensa kanssa. ”Olin poissa koulusta joulukuusta elokuuhun, mutta sain aikuislukion kautta opiskeltua itsenäisesti. Itselleni oli tärkeää valmistua samaan aikaan, vaikka sen eteen pitikin tehdä paljon töitä. Kirjoitukset menivät kaikesta huolimatta hyvin, mistä olen ylpeä”, Nea kertoo. Nyt haaveissa siintää opiskelupaikka ja työ ensihoidon parissa.
Syöpä on Nean osalta nyt selätetty ja ajanjaksosta muistuttaa toistaiseksi vain kontrollikäynnit, jotka jatkuvat vielä seuraavat 10 vuotta, harventuen kuitenkin pikkuhiljaa. Syöpä on kuitenkin muuttanut ainakin nuoren naisen ajattelutapoja: ”En halua vähätellä muiden ongelmia, mutta monet arjen ongelmat tuntuvat kuitenkin aika pieniltä loppujen lopuksi. Kun kaverit valittavat, että on bad hair day, tekisi mieli sanoa, että Come on!”
Teksti: Eija Vallinheimo
Kuva: Ida Kupari
