Janne Rantanen sai sädehoidoista vakavia haittoja, mutta apu löytyi

Syksyllä 2020 alkaneet eturauhasvaivat eivät johtaneet heti oikeaan diagnoosiin. 45-vuotias, pääkaupunkiseudulla asuva Janne Rantanen sai kahdelta lääkäriltä kuulla, että hän on niin nuori, ettei kohonnut PSA-arvo voi johtua syövästä, vaan pitkittyneestä eturauhastulehduksesta.
Lopulta hän sai keskiaggressiivisen syövän diagnoosin. Kasvain ei onneksi ollut vielä ehtinyt levitä kapselin ulkopuolelle.

Sattumalta Rantasen saman ikäisellä ystävälläkin todettiin eturauhassyöpä ja miehet pohtivat hoitovaihtoehtojaan myös yhdessä. He etsivät omatoimisesti tietoa ja päätyivät sädehoitoon, joka Jannella aloitettiin syyskuussa 2021. Sisäisen sädehoidon eli ns. brakyhoidon ja ulkoisen sädehoidon yhdistelmällä syöpä saatiin kuriin, vaikka koronan vuoksi sovittuja hoitoja jouduttiin perumaan.

Eturauhasyöpä oli hoidettu, mutta Rantasen koettelemus ei ollut vielä ohi. Alkuvuonna 2022 alkoi peräsuolesta vuotaa veristä limaa. Sairaalassa todettiin ”normaali sädehoidon jälkeinen suolen lievä vaurio”. Rantanen oli kipeä ja työkyvytön, mutta mitään hoitoa ei tarjottu. Huhtikuussa 2022 hän hakeutui työterveyshuoltonsa kautta gastroenterologille, joka totesi tähystyksessä peräsuolessa 4 x 2 sentin reiän.

”Osa suolestani oli tuhoutunut sädehoidossa. Tähystyksen tehneen lääkärin mielestä tilanne oli kriittinen ja vaati leikkausta viikon sisällä.”

”Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, HUSista minut lähetettiin samana iltana kotiin odottamaan. Ketään ei tuntunut kiinnostavan ongelman hoito, koin sen pallotteluna ja vastuunpakoiluna. Minua ei kuultu enkä päässyt keskustelemaan lääkärin kanssa. Tunsin olevani heitteillä.”

Viimein heinäkuussa Rantaselle tehtiin läppäleikkaus, jossa koetettiin venyttää suolta reiän päälle, mutta suoli repesi muutaman viikon jälkeen.

”Epäonnistuneen leikkauksen korjaaminen ei sekään tuntunut kuuluvan kenellekään ja papereitani palloteltiin yksiköstä toiseen. Korjausleikkauksen tekijäksi tarjottiin lopulta urologia, joka kertoi, ettei ollut koskaan tehnyt vastaavaa leikkausta. Hän myös ilmoitti, että tämä olisi viimeinen leikkaus, joka Husissa tehtäisiin. Avanne jäisi kuulemma pysyväksi. Tässä vaiheessa lähdin hakemaan apua muualta.”

Asiantunteva kuuntelija löytyi

Koska HUSissa ei tuntunut löytyvän asiantuntijaa Rantanen oli jo hakeutumassa ulkomaille hoitoon. Häntä oli HUSin ulkopuolelta kehotettu ottamaan yhteyttä Turun yliopistollisen keskussairaalan urologian ylilääkäri Peter Boströmiin, jonka vastaanotolle hän hakeutui joulukuussa 2022 kysyäkseen minne kannattaisi mennä.

Tutustuttuaan Rantasen papereihin Boström totesi, että vaikean komplikaation korjaamiseksi yksi mahdollinen keino on Gracilis-reisilihaksen siirto suolen ja eturauhasen väliin. Hän kertoi myös tehneensä muutaman vastaavan leikkauksen onnistuneesti.

”Kohtasin Peter Boströmissä ensimmäisen lääkärin, joka kolmen vuoden kuluessa todella kuunteli minua ja perehtyi tilanteeseeni. Välillemme syntyi sellainen luottamus, että hakeuduin Tyksiin hänen hoitoonsa. Boström ja toinen kirurgi leikkasivat minut maaliskuussa 2023 ja se kesti neljä tuntia. Olen kuntoutunut toimenpiteestä täysin ja kaikki ruumiintoimintoni ovat nyt ennallaan. Boström kohtasi minut potilaana empaattisesti ja antoi toivoa. Olen ikuisesti kiitollinen hänelle ja Tyksin henkilökunnalle saamastani hoidosta.”

Lääkärin näkökulma

Sädehoidon vakavia haittoja esiintyy pienellä osalla hoidetuista eturauhassyöpäpotilaista. Osa haittavaikutuksista voi ilmaantua vasta vuosikymmenten jälkeen. Rantasen tapaus oli harvinaisen vaikea ja hankalahoitoinen.

”Koska olin hoitanut vastaavanlaisia tapauksia ennen, koin, että kannattaa yrittää. Korostin hänelle, että HUS olisi varmasti hänet hyvin hoitanut, mutta hän päätyi leikkaukseen Tyksissä. Syynä oli varmasti se, että hän aisti minun ymmärtävän, mistä asiassa on kyse. Lääkärin ammattitaito on perusasia. Pyrin kuuntelemaan potilaitani ja antamaan heille rehellisesti informaatiota tilanteestaan ja hoitovaihtoehdoistaan. Tässä tapauksessa välillemme syntyi luottamus. En ole mikään supersosiaalinen ihminen, mutta työssäni pyrin hyvään vuorovaikutukseen ja harvoin on mitään konflikteja syntynyt”, pohtii Boström.

Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Eeva Anundi