Peter Boström:Potilaan kuuntelusta syntyy luottamus
Syövän toteamiseen ja hoitoon osallistuvat onkologien lisäksi useiden lääketieteen erikoisalojen lääkärit. Eturauhassyöpää hoitavat pääosin urologit.
”Urologian potilaskunnastamme suuri osa on syöpäpotilaita. Vastaamme heistä diagnostiikasta hoitoon ja seurantaan. Eturauhasen syöpä on länsimaissa yksi merkittävimmistä syöpätyypeistä, Suomessa siihen sairastuu noin 5 000 miestä vuosittain”, kertoo urologian ylilääkäri Peter Boström Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Entisaikojen eturauhassyöpäpotilaiden ja lääkärin työnjako oli selvä. Urologi päätti hoidon suuntaviivat ja leikkasi, potilas sopeutui tilanteeseen parhaansa mukaan. 2000-luvulla hoitoprosessin olemus on muuttunut. Lääkäri kertoo potilaalle nykyisin tarjolla olevat hoidon vaihtoehdot ja neuvottelee niistä potilaan kanssa.
”Varsinkin eturauhassyövässä on ani harvoin yhtä oikeaa ratkaisua. Kaikissa hoitovaihtoehdoissa – leikkauksissa, sädehoidossa ja hormonihoidoissa – on sekä hyötyjä että haittoja ja koska potilas on se, joka kohtaa hoitojen haitat, on kohtuullista, että hän osallistuu niiden valintaan. Kaikki potilaat eivät halua tai kykene päätöksentekoon osallistumaan, eikä heitä pidä siihen pakottaa. Potilaat ovat kuitenkin selvästi lisääntyvästi kiinnostuneita osallistumaan päätöksentekoon”, selvittää Boström, joka Torontossa Kanadassa työskennellessään näki, kuinka potilailla oli Suomea aktiivisempi rooli hoidoista päätettäessä.
Boströmille on tärkeää, että potilas ja hänen läheisensä ymmärtävät mitä hoidoilla tavoitellaan ja mitä on saavutettu. Oman alansa tietoutta hän on pyrkinyt lisäämään myös suurelle yleisölle kirjoittamallaan Eturauhasen sairaudet -kirjalla.
”Muutamien omaisteni sairastamista seuratessani on ollut surullista huomata, että aina joku voi kokea, ettei hoito ole onnistunut, vaikka kaikki on mennyt hyvin. Siksi potilaan kuuntelu ja informoiminen on tärkeää.”
Ihmiset arvostavat asioita eri tavoin. Kaikki haluavat parantua syövästä, toinen näkee tärkeimmäksi mahdollisimman hyvän elämänlaadun ja punnitsee siksi eri hoitoihin liittyviä riskejä.
Nuori, matalan syöpäluokituksen saanut mies painottaa enemmän elämänlaatua eikä halua altistua mahdollisille virtsaamisen tai suoliston toiminnan häiriöille tai saada seksuaalitoimintojen ongelmia. Osa potilasta voidaankin hoitaa ns. aktiiviseurannalla, mutta suurin osa eturauhassyöpää potevista ja vakavammista tapauksista leikataan tai sädehoidetaan jossain vaiheessa. Syöpäluokitus ei kuitenkaan yksin ratkaise hoitoa ja aina on mahdollista, ettei kaikki suju niin kuin toivotaan.
Vuoden syöpälääkäri Peter Boström
Syöpäsäätiö valitsee vuosittain Vuoden syöpälääkärin. Syksyllä Peter Boströmin potilaana ollut Janne Rantanen lähetti viestin, jossa hän ehdotti palkintoa häntä hoitaneelle Tyksin urologian ylilääkärille, apulaisprofessori Peter Boströmille. Rantanen korosti Boströmin taitoa kohdata potilas. Boströmilla on myös runsaasti kliinistä osaamista ja tutkimustyötä.
LT, apulaisprofessori, ylilääkäri Peter Boström, 50
- LL 1999, LT 2002 ja urologian erikoislääkäri 2007, Turun yliopisto
- Urologisten syöpien erikoiskoulutus Princess Margaret Hospital, Toronto 2009-2011
- FEBU, Fellow of European Board of Urology
- Tyksin urologian ylilääkäri, 2012 alkaen
- Kirurgian apulaisprofessori Turun yliopisto
- EAU:n myöntämä Crystal Matula -palkinto lupaavalle alle 40-vuotiaalle akateemiselle urologille, 2013
Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Pasi Leino
Artikkeli julkaistu Syöpä-lehdessä 1/2024
- Janne Rantanen sai sädehoidoista vakavia haittoja, mutta apu löytyi
- Akateemikko Sirpa Jalkanen – Etsimisen jännitys ja löytämisen riemu
- Toiveena hyviä paluita työelämään
- Aistimatka: Kauneus syömisessä
- Jotta kenenkään ei tarvitsisi kulkea samaa tietä yksin
- Huomio seksuaalisuuteen – eturauhassyöpä
- Isän suosituksesta PSA-testiin
- Miesten yleisin syöpä
- Etäliikunta tuo hyvinvointia