Miksi tanskalaiset syöpäpotilaat selviävät suomalaisia useammin?

Teksti: Maarit Rautio  Kuvat: Ditte Valente

”Viimeisten 25 vuoden aikana maassamme on tehty viisi kansallista syöpäsuunnitelmaa, joissa jokaisessa on ollut konkreettisia asioita, joilla hoitotuloksia on parannettu”, kertoo Tanskan syöpäyhdistyksen pääsihteeri Jesper Fisker.

Jokaiseen syöpäsuunnitelmaan on sisältynyt myös budjettirahaa muutosten toteuttamiseksi. Tutkimuksella on ollut tärkeä rooli kehitystyössä, ilman sitä ei olisi saatu mitään aikaan.

”Syövänhoidon kehittämiseen on sitouduttu niin poliittisella tasolla kuin sairaaloissa ja potilasyhdistyksissäkin”, Fisker sanoo.

”Uusimman kansallisen syöpäsuunnitelman budjetti on 80-100 miljoonan euron luokkaa”, Fisker kertoo. ”Se on pieni osa koko terveydenhuollon budjetista, mutta tarpeeksi, että sillä pystytään tekemään suunnitellut asiat.”

Pohjalta huipulle

25 vuotta sitten Pohjoismaiden huonoimmat hoitotulokset aiheuttivat Tanskassa kriisin. Ei ollut hyväksyttävää, että Tanskan kaltaisessa hyvinvointivaltiossa niin moni kuolee syöpään.

Tanskalaiset tekivät ensimmäisen kansallisen syöpäsuunnitelman, jossa keskityttiin siihen, että sairaaloihin saadaan lisää kuvantamislaitteita, kuten PET-skannereita. Nyt Tanskassa on eniten PET-laitteita asukaslukuun verrattuna maailmassa, yhdeksän laitetta miljoonaa asukasta kohden. Suomessa vastaava luku on 3,5 laitetta miljoonaa asukasta kohden.

Laitteisiin panostaminen kasvatti merkittävästi Tanskan kykyä tehdä syöpädiagnooseja. Silti menot eivät kasvaneet paljon.

Ensimmäistä syöpäsuunnitelmaa on seurannut neljä muuta. Seuraavassa suunnitelmassa pyrittiin saamaan sairastuneille diagnoosi ripeämmin ja aloittamaan hoidot nopeammin. Nykyään Tanskassa sairastuneen pitää saada diagnoosi kahdessa viikossa ja päästä hoitoon seuraavan kahden viikon aikana. Jos näin ei tapahdu, potilas voi lähteä hoitoon muualle, myös ulkomaille, Tanskan valtion kustantamana.

Nopea diagnoosi ja hoitoon pääsy on parantanut syövästä selviytymistä keskimäärin 10 prosenttia ja keuhkosyöpäpotilaista jopa puolet enemmän jää nykyisin henkiin.
Lyhyempi odotusaika myös  vähentää potilaiden ahdistusta.

Leikkausten keskittäminen paransi hoitotuloksia

Seuraava askel oli keskittää vaativat syöpäleikkaukset niihin sairaaloihin, joissa leikkauksia tehdään eniten, sillä monimutkaisia leikkauksia pitää tehdä yhdessä sairaalassa vähintään 50 vuodessa, jotta niiden taso säilyy hyvänä.

25 vuotta sitten esimerkiksi rintasyöpää leikkaavia sairaaloita oli kolme kertaa enemmän kuin nykyään.

”Keskittäminen on parantanut hoitotuloksia merkittävästi”, Fisker kertoo.

”Tämä oli todella vaikea toteuttaa, koska piti kertoa joillekin sairaaloille, että ne eivät voi huomenna tehdä leikkausta, jonka ne ovat tehneet tänään, koska tulokset ovat niin huonot.”

Sairaalat eivät tietenkään olleet tyytyväisiä. Mutta monimutkaisia leikkauksia pitää tehdä vähintään 50 vuodessa, jotta niiden taso säilyy hyvänä.

”Tällä uudistuksella saatiin pois sairaalat, joilla oli huonoimmat tulokset”, Fisker kertoo.

Nyt keskitytään kuntoutukseen

Uusinta, viidettä syöpäsuunnitelmaa alettiin viemään käytäntöön puolisen vuotta sitten. Se keskittyy syövän myöhäisvaikutuksiin ja kuntoutukseen.

”Me olemme saaneet hoitopolkua parannettua, mutta ongelmia on edelleen siinä, mitä tapahtuu hoitojen jälkeen”, Fisker kuvailee.

Hoitojen päätyttyä voi olla hoitojen aiheuttamia sivuoireita ja uupumusta. Mieli alkaa käsitellä tapahtunutta usein vasta hoitojen päätyttyä ja syövän uusiutuminen voi pelottaa.

”Potilaat kuvaavat usein hoidoissa olemista kuin he olisivat nopeasti liikkuvassa junassa. Kun hoidot päättyvät, he jäävät asemalle ja juna jatkaa matkaa. Muut ihmiset sanovat, että etkö ole iloinen että olet parantunut ja voit palata tavalliseen elämään. Mutta se on potilaalle vaikeaa, koska mieli ole toipunut.”

Sairauden läpikäyneet tarvitsevat sekä keskustelutukea että konkreettista apua hoitojen sivuoireisiin.

Katse kääntyy ennaltaehkäisyyn

”Seuraavassa, kuudennessa syöpäsuunnitelmassa keskitytään varmasti ennaltaehkäisyyn”, Fisker ennustaa.

”Vaikka hoitotulokset ovat merkittävästi parantuneet, meillä on silti eniten sairastuneita.”

Tätä ei voida ratkaista pelkillä hoidoilla, vaan täytyy pystyä vähentämään esimerkiksi tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Jos sairastuneita on vähemmän, paremmista hoidoista saadaan vielä enemmän irti.

Koko terveydenhuolto mullistuksessa

Tanskassa on tällä hetkellä menossa myös iso terveydenhuollon uudistus, jossa sairaaloiden, yleislääkäreiden ja alueiden rooleja mietitään uusiksi. Nelisen vuotta sitten perustettiin ryhmä, jonka piti miettiä, millainen Tanskan terveydenhuoltojärjestelmän pitäisi olla. Fisker johti tuota ryhmää. Monet ryhmän ehdotuksista ovat päätyneet suunnitelmaan. Iso muutos on keskittyä tukemaan sairaaloiden ulkopuolista terveydenhuoltojärjestelmää.

”Me emme pysty hoitamaan tulevaisuudessa kaikki potilaita sairaaloissa. Järjestelmä ei kestä sitä.”

Hoitoa siirretään lähemmäs sairastuneita, esimerkiksi yleislääkäreiden vastaanotoille.

Monia asioita voidaan hoitaa sairaaloiden ulkopuolella. Tanskassa on annettu sytostaattihoitoja kotona jo parikymmentä vuotta. Seurantaa varten ei tarvitse mennä sairaalaan, lähellä oleva yleislääkäri voi hoitaa seurantaa  tai sitä voidaan tehdä digitaalisilla työkaluilla verkossa.

Näin sairaalapaikat säästyvät niille jotka todella tarvitsevat vaativaa hoitoa, jota ei voida antaa muualla.

”On parempi potilaalle, että hänet hoidetaan lähempänä kotia, parempi sairaaloille ja siinä säästetään rahaa”, Fisker tiivistää.

Kyse on valtavasta muutoksesta. Viimeisen 25 vuoden aikana Tanskassa on investoitu nimenomaan sairaaloihin ja nyt pitäisi investoida sairaaloiden ulkopuolelle.

Tanskassa ihmiset ovat tällä hetkellä aika tyytyväisiä terveydenhuoltojärjestelmäänsä ja siksi sen muuttaminen on haastavaa, koska miksi muuttaa jotain, mikä toimii?

”Oli vaikea saada päättäjiä innostumaan suunnitelmasta, joka parantaa asioita 5-10 vuoden päästä. Lyhyellä tähtäimellä voi tulla myös ongelmia, koska täytyy ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja muuttaa rutiineita”, Fisker kuvailee.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tässä on onnistuttu ja muutosta viedään jo läpi.

Tekoäly mullistaa syövänhoidon

”Tekoäly muuttaa koko hoitoketjun seuraavan vuosikymmenen aikana. Olen vakuuttunut, että se on minun elinaikanani tärkein muutos terveydenhuollon kehittämisessä”, Fisker ennustaa.

”Tähän asti syöpää on diagnosoinut kaksi, joskus kolmekin, lääkäriä, jotka etsivät kuvista syöpää. Nyt tiedämme, että tekoälyalgoritmit ovat paljon parempia tekemään diagnooseja kuin lääkärit.”

Kuvat katsoo edelleen yksi lääkäri tekoälyn lisäksi, mutta jo nyt tekoäly on mullistanut diagnoosien teon.

Tekoäly tulee myös syöpäseulontoihin. Nykyään tietyt ikäryhmät seulotaan kahden tai viiden vuoden välein. Tulevaisuudessa algoritmi päättää yksilöllisen seulonta-aikataulun jokaiselle ihmiselle.

”Olemme nähneet vasta alun, mitä tekoäly voi tuoda, Toki tekoälyn käyttöön liittyy aina riskejä, mutta minun mielestäni edut ovat riskejä suuremmat.”

”Ennen pystyttiin palkkaamaan aina lisää lääkäreitä tai hoitajia. Tulevaisuudessa meidän on vaikea löytää työvoimaa, koska ei ole tarpeeksi työikäisiä ihmisiä.”